Äidille on vaikeaa jättää perhettään pariksi viikoksi työmatkan vuoksi. Onneksemme perheellemme avautui mahdollisuus yhdistää hyöty ja huvi, kun mieheni ja minä molemmat teemme töitä projekteissa, joissa Kiina-yhteistyöllä on merkittävä rooli. Teimme päätöksen, joka aiheutti ihmetystä työkavereissamme – otimme lapset mukaan työmatkalle Kiinaan. Päätöstä helpotti TTY:llä työskentelevän kollegani päätös lähteä samaan aikaan yhteistyövierailulle oman tärkeän Kiina-kumppaninsa luokse Nanjingiin, joka sijaitsee lähellä meidän yhteistyökaupunkiamme Changzhouta. Myös hän otti lapsensa mukaan. Matkaan lähti kolme alle 4-vuotiasta lasta, lapsenvahti ja kolme tutkijaa.
Ensimmäinen haaste oli pitkä lento ja aikaero, joita ennalta pelkäsimme. Kaksi ensimmäistä päivää koostuivatkin lasten (ja aikuisten) narinasta ja hampaiden kiristelystä, mutta SELVISIMME! Opimme kuitenkin, että lennon varaan ei töitä kannata jättää, jos lapset istuvat viereisillä penkeillä. Onneksemme olimme valmistelleet kaiken etukäteen.
On ollut suhteellisen helppoa yhdistää työt ja perhe-elämä. Kiinalaiset tekevät niin pitkiä päiviä, että on mahdollista käydä vaikkapa lounaalla perheen kanssa ja jatkaa sitten taas illalla palavereissa.
Meitä pyydettiin myös ottamaan lapsia osaksi esityksiämme. Esimerkiksi ulkomailla opiskeluun valmistelevassa lukiossa markkinoimme Satakuntaa sekä opiskeluamme ja tutkimustamme, mutta loppuluennosta lapsemme varastivat shown olemalla eläviä esimerkkejä suomalaisuudesta. Huomasimme, että lapset tekivät meistä myös inhimillisempiä. Kiinalaiset todella kunnioittivat meitä tutkijoina ja kohtelivat meitä ylempiarvoisina. Meidän kanssamme oltiin erittäin kiinnostuneita tekemään yhteistyötä, tosin korvaamaton osa tästä kunniasta kuuluu tulkillemme (kiitos Eva), jota ilman emme varmastikaan olisi päässeet yrityksiin ja hoitolaitoksiin, joissa nyt kävimme tekemässä jo ensimmäisen pilottitutkimuksen. Opimme, että Kiinassa paras tapa aloittaa yhteistyö on hyvin hands on -tyyppinen konkreettinen tekeminen.
Iso etu yhteistyössä täällä on kiinalaisten täsmällinen aikakäsitys. Toisaalta palaveriajat saattavat vaihtua päivää ennen h-hetkeä, jolloin täsmällinen päivien suunnittelu on mahdotonta ja täten perheen kannalta haasteellisia. On myös hyvä varata vähän ylimääräistä aikaa matkaamiseen ja kiinalaiseen ”säätöön”. Liikenne täällä on pelottavan sekavaa, eikä turvavöitä ole läheskään joka autossa. Metropysäkkien siisteys yllätti meidät sen sijaan positiivisesti. Täällä on käsipareja siivoamaan ja valvomaan metroasemilla, ja se näkyy.
Perheen kannalta ehdottomasti haastavinta on esteettömyyteen tai paremminkin esteellisyyteen liittyvät asiat. Koska halusimme hoitaa mahdollisimman monta asiaa matkan aikana, olemme olleet Shanghaissa, Changzhoussa ja nyt Nanjingissa. Junat ovat kätevä tapa tehdä matkaa, mutta asemilla ei välttämättä ole hissejä. Samoin kaikki kyltit (esim. bussi) ovat kiinaksi. Nyt todella saan kokea, miltä tuntuu olla lukutaidoton, kielitaidoton ihminen jumissa matkatavaroiden, kaksien rattaiden ja lasten kanssa asemalla, kun juna on tulossa parin minuutin päästä. Onneksi törmäsimme länsimaalaiseen naiseen, joka oli aikaisemmin ollut samassa tilanteessa, ja taas matka jatkui.
Perheen kannalta erittäin mukavaa puolestaan on kiinalaisten lapsiystävällisyys. Meidän vaaleahiuksiset lapsemme ovat kuin julkkiksia, ihmisten ottaessa valokuvia ja antaessa heille pieniä lahjoja. Erityisesti Changzhoussa, jossa on vähemmän turisteja, saamme äkkiä fanilauman ympärillemme. Toisaalta tämä tekee olosta turvallisen, ja on erittäin helppo liikkua vaikkapa kävellen. Mikäli taskuvaras iskisi, olisi meillä ainakin paljon todistajia. Toisaalta fanilauma on vähemmän mukava, kun lapset kiukuttelevat ja ilkeilevät ja paha äiti ojentaa näitä lutusia melkeinpä jumalaisia olentoja…
Suomalaiset ovat myös tottuneet leikkipuistojen runsauteen, mutta Kiinassa tämä on harvinaista. Maksullisia sisäleikkipaikkoja kuitenkin löytyy, jotta lapset saavat kuluttaa energioitaan ja vanhemmat saavat aikaisin nukahtavien lasten ansiosta aikaa yöllisiin sähköposti-istuntoihin.
Matka on ollut tekemisen arvoinen. Lapset ovat nauttineet huomiosta, lahjoista ja kauniista jälkiruoista. Me olemme ottaneet isoja edistysaskeleita tutkimus- ja yritysyhteistyössä Kiinassa. Mielemme ovat rikkaammat. Koskaan ei tiedä, mitä Kiina tuo tullessaan!
Teksti: Sari Merilampi, Hyvinvointia edistävä teknologia -tutkimusryhmän vetäjä
Kuvat: Sari Merilampi & Antti Koivisto
