Haudanlakaisuloma ja muita kiinalaisia ilmiöitä

Kiinalaisilla on aina menossa joku festival – niitä on vuosittain hyvin monia. Tuntuu, että vähän joka tarkoitukseen on oma festivaalinsa. On Dragon Boat Festival, Spring Festival (uusi vuosi), Chinese Lantern Festival, Qingming Festival, Double Seventh Festival, Double Ninth Festival – listaa voisi jatkaa itse asiassa paljon pidemmällekin, jos haluaisi kaikki listata.

Eräs merkillisimmistä festivaaleista lienee tuo Qingming Festival eli Tomb-sweeping festival – haudanlakaisuloma. Kiinalainen suhtautuu kovin eri tavalla kuolemaan ja hautausmaahan kuin me. Erään kerran vuosia sitten, kun pysähdyin Helsingissä Hietaniemen hautausmaan kohdalla oleviin liikennevaloihin, kysyin kyydissäni olleelta kiinalaiselta, onko Kiinassa hautausmaita. En ollut koskaan sellaista nähnyt. Hän kertoi, että on toki, mutta ne eivät ole asumisen lähellä vaan jossain kauempana. Tähän minä tietenkin, että miksi ihmeessä. Vastaus oli mielenkiintoinen: he pelkäävät niitä. Hautausmaalla käydään harvoin ja silloinkin mielellään aamupäivällä. Taitaisi olla mahdoton ajatus mennä vierailulle illalla myöhään ja pimeässä, kuten me teemme.

Kun sitten kysyin, että mitä te niissä pelkäätte, vastaus ei ollut kovin tarkka eikä yksityiskohtainen. Tuntuu ehkä oudolta, mutta he oikeasti pelkäävät haamuja tai muita tuonpuoleisen ilmiöitä. Kiinalaiset näyttävät olevan mieltyneitä erilaisiin, ja meidän mielestämme kummallisiin, seremonioihin ja tapoihin. Henkien karkottamiset ilotulituksilla, erilaisten onnea tuottavien amulettien käyttäminen ja niihin oikeasti uskominen tuntuvat meistä oudoilta. Ei ole monta vuotta kun eräs suomalainen yritysjohtaja kertoi tarinan: yrityksen tuotantorakennukseen oltiin tekemässä isohkoa muutosta ja pääovi jouduttiin siirtämään eri paikkaan. Hän ihmetteli, kun työhön tuli outo viivästys, kunnes syy selvisi. Paikalle oli kutsuttu paikallinen ”poppamies”, jonka tehtävänä oli katsoa sopiva suunta ovelle – etteivät pahat henget pääse siitä sisään. Sen jälkeen kaikki sujui taas joutuisasti. Ja tämä tapahtui 2000-luvulla.

Toisaalta voi ajatella, kuinka suurella ihmetyksellä kiinalainen katselisi meidän keskikesän juhlamme viettämistä, saunomista, uimista, kokkojen polttoa ja yletöntä riehumista kukkaseppeleet päässä kaiken yötä.Kaikilla meillä on omat omituiset kulttuuriset perinteemme. Kunnioitetaan toisten perinteitä ja pidetään omamme kunniassa, älkäämme niistä koskaan luopuko!

Chinese Year - kiinalainen vuosi vuodenkierto ja horoskooppi in English

Chinese Year – kiinalainen vuosi

Peruskoulussa

Kun viimeisintä Kiinan-matkan ohjelmaa suunnittelimme, tuli mieleeni käyttää satakuntalaisten lukioiden rehtorit katsomassa kiinalaista peruskoulua, ja niin suuntasimme QingYing schooliin. Vierailu oli ikimuistoinen ja vaikuttava!

Kun saavuimme koululle, meitä vastassa olivat tietenkin koulun rehtori ja opettajia. Heidän lisäkseen paikalla oli kymmenkunta koululaista koulupuvuissaan. Kohta selvisi, mikä oli heidän roolinsa. Pieni Lucy-tyttö, 7-vuotias koululainen, astui vierailijaryhmän eteen, käynnisti kämmenessä pidettävän kaiuttimen ja sanoi mikrofoniin ”Hi, I am Lucy and I am your guide in your tour, welcome to our school, please follow me” – ja tämä täydellisellä englannilla, hienosti äännettynä. Ja jokainen noista kymmenestä oppilaasta hoiti oman osuutensa vähintäänkin yhtä hienosti kuin tämä Lucy-neitonen.

7-vuotias Lucy kouluvierailun oppaana Changzhoussa.

Kierroksen aikana meillä oli tilaisuus myös jutella näiden oppilaitten kanssa. Tuli selväksi, että ei oltu pelkästään opeteltu tarinoita ulkoa, vaan kommunikointi oli luontevaa. Minulla oli tosi hauskaa tuon samaisen Lucyn kanssa jutellessa. Totesin, että hän paitsi ymmärsi kysymykset, osasi myös vastata niihin erityisen hienosti ja huolellisesti. Samaa kertoivat muitten oppilaitten kanssa jutelleet rehtorimme. Todella välittömiä ja kohteliaita lapsia – toisaalta vilkkaita ja nauravaisia veijareita kuten sen ikäisten kuuluukin.

Saimme kattavan kuvan koulusta ja sen toiminnasta. Mielenkiintoinen yksityiskohta oli se, kuinka monta käytännön asiaa oli toteutettu opetustarkoituksiin. Oli sairaalaa, virastoa, kauppaa (heillä oli myös oma raha), lentoasemaa jne. Minäkin jouduin turvatarkastuksen läpi menemään lentokoneeseen, jossa sitten Lucyn kanssa istuimme ja odottelimme koneen lähtöä, kuten kuvasta näkyy!

 

Lucy Markku Paukkusen oppaana kiinalaisessa koulussa.

Jäin itsekseni miettimään sitä, minkälainen maailmanvalloittajien ryhmä siellä on kasvamassa, kun nuo lapset vajaan kahdenkymmenen vuoden jälkeen lähtevät työelämään. Ajatus, joka on mielessäni kauan jo ollut, sai taas lisää vahvistusta: kiinalaisten kanssa kannattaa tehdä yhteistyötä.

Kouluyhteistyötä ja satakuntalaista historiaa

Vuonna 2015 huhtikuussa Kiinan-reissulla sain kutsun vierailulle erääseen peruskouluun ystävyyskaupungissamme. Olin hämmentynyt – mitä kummaa minä teen kiinalaisessa peruskoulussa? Mutta kun kerran kutsuttiin, niin eipä siinä mitään – siis mennään peruskouluun. Koulu oli nimeltään QingYing School, runsaat kaksituhatta 7–13-vuotiasta lasta ja 125 opettajaa, joista ulkomaalaisia parikymmentä. Tutustumisen loppuvaiheessa kutsun syy selvisi. He halusivat minun löytävän heille Suomesta ystävyyskoulun – voi hyvänen aika!

No, piti ryhtyä töihin. Lopputulos oli se, että porilainen Gygnaeuksen koulu päätti lähteä yhteistyöhön kiinalaisten kanssa. Samalla kertaa kiinalaiset saivat myös virolaisen koulun ystävyyskoulukseen. Miniäni on Tarton suomalaisen koulun rehtori ja heillä on samassa talossa myös kansainvälinen koulu, joka oli valmis yhteistyöhön kiinalaisen koulun kanssa. Saivat kiinalaiset siis yhdellä ”iskulla” kaksi kärpästä! Ensi syksynä on ensimmäinen oppilasryhmä Kiinasta jo tulossa Poriin ja Tarttoon. Siitä lähtee liikkeelle mielenkiintoinen kulttuurivaihto.

Kouluyhteistyö jatkuu myös muulla rintamalla. Neljä satakuntalaista lukiota, Eurajoen, Harjavallan, Kokemäen ja Porin Lyseon lukiot, solmivat tänä vuonna huhtikuun lopulla Changzhoussa QianHuang Senior Middle Schoolin kanssa sopimuksen yhteistyöstä. Yhteistyö sisältää oppilaiden välistä kulttuurivaihtoa, kouluvierailuja ja kaikkea muuta mielenkiintoista. Tuo lukio on myös iso, oppilaita yli kaksi tuhatta. Kokemäen lukion rehtori Harri Kivenmaa allekirjoitti sopimuksen satakuntalaisten lukioiden puolesta. Ja maan tavan mukaan lahjoja annettiin puolin ja toisin.

Neljän satakuntalaisen lukion rehtoria Kiinan vierailulla.

Kuvassa rehtorit Kivelä, Rantala ja Kivenmaa luovuttamassa lahjojaan QianHuangin rehtorille.

Eräs asia jäi koulusta erityisesti mieleen. Tuntui kuin olisi tultu luonnonhistorialliseen museoon, kun tultiin heidän näyttelytiloihinsa biologian osastolla.

Meille oli järjestetty keskustelutilaisuus opettajien ja muutaman oppilaan kanssa. Yllätys oli se, kuinka avoimesti oppilaat juttelivat asioistaan – ja tietenkin englanniksi. Kun puhuttiin sosiaalisen median käytöstä, yksi oppilaista sanoi heidän käyttävän myös Facebookia – ja tämän hän sanoi kaikkien kuullen. Paikalla oli rehtori, opettajia sekä kouluviraston korkeita virkamiehiä eikä kukaan heistä näyttänyt asiaa mitenkään huomioivan.

Tämän tarinan voisi päättää kuuluisaan lauseeseen ”niin se maailma muuttuu Eskoseni”, mutta tekee mieli jatkaa: ei ole Kiinakaan entisensä.

Kiinalainen juttu henkilökohtaisesta näkökulmasta

Olen kohta kymmenen vuoden ajan Kiinassa käynyt ja ollut kiinalaisten kanssa vuorovaikutuksessa. Jostain minulle tuntemattomasta syystä minusta on tullut monille Changzhoun kaupungin päättäjille ystävä, jonka kanssa he mielellään kommunikoivat ja johon he näyttävät kovasti luottavan.

Changzhoun kaupungin TV-aseman väki tykkää kovin mielellään minua tuiki tavallista ukkelia haastatella kun siellä käyn, oli sitten mukana isompi yritysryhmä tai sitten pienempi delegaatio. Vastaanotto on aina yhtä lämmin ja mukava. Kiinalainen turistiryhmä kävi viime vuonna ennen juhannusta täällä Satakunnassa vierailulla, upotti varpaansa Yyterin hienoon hiekkaan ja tutustui Luvian hienoon saaristoon. Koko ryhmä pölähti myös kotipihaamme Luvialla ja ryhmää johtaneen Changzhou TV:n johtajan kanssa kylvettiin puutarhaamme Magnoliapuun siemeniä. Tekivät Satakunnan vierailusta moniosaisen dokumenttifilmin Changzhoun televisioon ja yksi osa siitä oli täältä Luvialta. Syksyn käynnillä Kiinassa samainen ryhmä järjesti maakuntajohtaja Rajalalle ja minulle muisteluhetken ja lounastapaamisen kukkien kera – ja hauskaahan meillä oli, kuten arvata saattaa.

Esimerkkinä ystävällisyydestä ja toisaalta myös suhdetoiminnasta voisi olla seuraava tapahtuma. Syyskuun vierailulla sunnuntai-iltana myöhään Eva soitti ja sanoi, että maanantain aikataulu muuttuu. Changzhoun kaupungin Vice Mayor Mrs. Xu Ying (apulaiskaupunginjohtaja) oli soittanut ja kutsui minut lounaalle seuraavana päivänä. Tällaisessa tilanteessa muut tapaamiset saavat väistyä. Lounaalla oli mukana myös tuo samainen veijari, jonka kanssa istutushommia tehtiin Luvialla. Olen tämän rouva Xun tavannut monen monta kertaa, ensi kerran Suomessa vuonna 2007 ja sen jälkeen Changzhoussa. Hänellä oli ratkaiseva rooli Satakunnan ja Changzhoun ystävyyskaupunkisopimuksen syntymisessä. Tämä on yksi niitä kohtia, jotka hämmentävät kiinalaisessa kulttuurissa. Viisimiljoonaisen kaupungin toiseksi ylin virkamies kutsuu minut lounaalle, minut jolla ei ole mitään protokollan tuomaa asemaa missään – vain tuiki tavallinen ihminen jostain pienestä suomalaisesta maakunnasta.

Ja vastaanotto ja kohtelu on aina yhtä lämmintä – ei ihme, että sinne aina yhtä mielellään menee.

Kiina-ilmiö SAMKissa

SAMK avasi Kiinaan toimipisteen – mitä ihmettä? Raotetaanpa ikkunaa Kiinaan!

Kiina on suurten vastakohtien maa. Sen lisäksi se on edelleen yksi nopeimmin kasvavista talouksista maailmassa. Se on saavuttanut vahvan talouskasvun kautta merkittävän sijan maailman talouksien joukossa. Nopeasti kasvanut kansantalous on kuitenkin luonut joukon väistämättömiä sosiaalisia ja ympäristöön liittyviä ongelmia. Korkea energiankulutus, ympäristön, vesistöjen ja maaperän saastuminen aiheuttavat taloudellisia rasitteita. Kiinan uusi hallinto on onneksi osoittanut merkittävää politiikan muutosta puuttumalla ympäristövaikutuksiin. Se on laatinut kansallisia strategioita, joiden tavoitteena on toteuttaa kestävää kehitystä. On viisaasti todettu, että kaikki se, mitä Kiinassa tapahtuu, on koko maailman kannalta merkittävää.

Toki Kiinassa on paljon asioita, joita meidän länsimainen oikeustajumme tai jopa ihmiskäsityksemme ei ymmärrä, ei hyväksy eikä ole itse asiassa kaikissa tapauksissa syytäkään hyväksyä. Ihmisinä kiinalaiset ovat ystävällisiä, kohteliaita ja mukavia. Ja mikä mukavinta, siellä uurteinen naama ja harmaantuneet hiukset ovat kunnioituksen aihe – kokemus on pääoma. Tietenkin kiinalaiset voivat tuntua meidän näkökulmastamme omalaatuisilta. Joissakin asioissa heitä on tosi vaikea ymmärtää. Kiinalainen kasvojen menettämisen pelko tuottaa käyttäytymismalleja, joita ei ihan pienellä tutustumisella ymmärrä.

Kiina kohtaa lähivuosina yhden sen lähihistorian hankalimmista haasteista. Yhden lapsen politiikka on johtanut tilanteeseen, että nuorella kiinalaispariskunnalla onkin yht’äkkiä monta isovanhempaa, joista vahvan kiinalaisen perinteen mukaan olisi pidettävä huolta. Valtavan kaupungistumisen seurauksena maaseudulle jääneet vanhukset ovat siirtymässä nuorempien luokse kaupunkeihin. Kun asunnot ovat pieniä, ei vanhuksilla välttämättä ole paikkaa nuoren perheen luona. Tarvitaan vanhainkoteja, vanhustenhuoltoon ihmisiä ja ennen kaikkea tarvitaan tähän liittyvää osaamista. Kaikista omista sote-sotkuistamme huolimatta meillä tuota osaamista löytyy. Tämä onkin SAMKin Kiina-operaation ytimenä tällä hetkellä. Detaljina voisi mainita muistisairaiden ihmisten tunnistamisen, kohtaamisen ja hoitamisen.

Kiina on suurten mahdollisuuksien maa, kannattaa lähteä sinne SAMKin mukana!

WP_2015_09_21_sisaankaynti

Kuvassa Kiinan-toimistorakennuksen sisäänkäynti.

 

Kiinalainen juttu – Chinese Deal – 中国交易

Blogissa tarkastellaan Satakunnan ammattikorkeakoulun Kiinaan liittyviä aktiviteetteja. Kansainvälisyys ja globaali ajattelu ovat tämän päivän itsestään selviä vaatimuksia. Miten se näkyy SAMKin toiminnassa Kiinan osalta, sitä olemme SAMKin kiinalaisen työntekijän ja kollegamme Evan, Chujun Xiaon kanssa pohdiskelemassa kirjoituksissamme.

Mutta miksi Kiinalainen juttu? Kaikkihan me muistamme, että kaikista vähänkään vaikeista taikka monimutkaisista asioista käytetään ilmaisua ”kiinalainen juttu”. Kirjoituksissa tulee melkoisella varmuudella esiintymään monta kiinalaista juttua. Kymmenen viime vuotta Kiina-asioihin tavalla tai toisella tutustuneena olen valmis edelleen tuon sanonnan vahvistamaan. Oli sitten kyse rahan siirtämisestä Kiinaan, tapaamisten muuttuneista aikatauluista, kasvojen säilyttämisen kompleksisuudesta tai melkein mistä hyvänsä – jokainen niistä on vähintäänkin kiinalainen juttu.

Ehkäpä juuri siksi Kiina kiinnostaa. No, onhan Kiina tietenkin edelleen valtava markkina ja yksi nopeimmin kehittyvä kaiken lisäksi ja tarjoaa myös SAMKille paljon mahdollisuuksia.

Mutta, se kiinalainen juttu