Miltä Kiina näyttää koronakeväällä 2020?

Kiina näyttää olevan palaamassa pikkuhiljaa normaaliarkeen. Kun seuraa, millä voimalla epidemia etenee maailmalla, tuntuu lähes uskomattomalta että Kiina on selviytymässä siitä niinkin vähällä kuin miltä näyttää. Yleisesti ottaen Kiinan uutisointia ja tiedotusta epäillään, toiset kovasti ja toiset vähemmän. Itse pitkään Kiinaa seuranneena olen taipuvainen enemmän tässä vaiheessa luottamaan kuin epäilemään. Kiinalaisten tiedotusasiassa kannattaa huomioida näkökulma, onko totuuden muuntamisella saavutettavissa jotain hyötyä vai ei. Jos suoraa hyötyä ei ole näkyvissä, kiinalainen pysyttäytyy lähellä totuutta. Tuntuu vähän karulta tuo sanoa, mutta lähelle se taitaa osua.

Huhtikuun 4. päivänä kiinalaisessa mediassa ja WeChatissa kunnioitettiin koronan uhreja.

Eri puolilla Kiinaa elämä näyttäisi olevan palaamassa normaaleihin uomiinsa – ainakin melkein. Joillain paikkakunnilla harvenevat havaitut tartunnat on voitu kohdistaa Euroopasta tulleisiin henkilöihin, ei Kiinan sisäisiin tartuntoihin. Erittäin vahvasti autoritäärinen Kiina näyttäisi toimivan tämän tapaisissa tilanteissa paremmin kuin vahvat demokratiat. Kun sanotaan, että nyt pidetään suojaimia, niitä pidetään ja myös muut rajoitukset toteutuvat paremmin siellä. Siinä voi olla syy tähän. Tunnen monia henkilöitä eri puolilla Kiinaa ja olen viikoittain heidän kanssaan tekemisissä. Kuva, joka minulle on syntynyt epidemian  tilanteesta siellä on mielenkiintoinen. Heti alusta pitäen näytti siltä, että he pelkäsivät virusta ja tartuntaa niin kovasti, että pysyttelivät vapaaehtoisessa karanteenissa pari kuukautta ilman pakkoa. Ja suojainten käyttöhän Kiinassa samoin kuin yleisesti Aasiassa on jokapäiväinen ja normaali juttu. Euroopan tilanne on osoittanut, että suojainten käytön puute ja rajoituksiin leväperäisesti suhtautuminen johtavat seurauksiin, jotka ovat kauheat.

Entä sitten vaikutukset talouteen. Yrittäjänä 90-luvun laman liian läheltä nähneenä katselee talouden muutosta ehkä vähän eri silmällä kuin ne, joilta puuttuu kokemus. Oikeasti pelottaa ja sydämestään toivoo, että päättäjät osaisivat aloittaa riittävät ja oikeat toimet ajoissa talouden pelastamiseksi – epidemia päättyy joskus ja entä sitten. Mutta maailmantalouden kiemurat voivat yllättää. Oma arvioni on, että kun koronapöly on laskeutunut ja elämä palaa väistämättä edessä olevan laman jälkeiseen normaalitilaan, saatetaan nähdä Kiina maailmantalouden veturina ja Amerikan ohittaneena maailman suurimpana taloutena. Miksi näin ajattelen, saattaa lukija nyt miettiä. Viittaan kirjoitukseni alkuosaan ja siihen, että Kiina näyttää lähtevän pikkuhiljaa käynnistymään. Hyvin luultavaa on, että siellä tilauskirjat ovat täynnä ja heti kun pääsevät käyntiin, pääsevät toimittamaan tilauksia. Samalla Kiinan sisäinen kulutus käynnistyy ja sillä on heidän kannaltaan ratkaiseva merkitys. Hyvin luultavaa on, että Amerikan talous ja sisäinen kulutus tulevat matamaan pitkään ja sen vaikutus tulee olemaan dramaattinen. Pahimpien skenaarioden toteutuessa lopputulosta ei kukaan voi tietää eikä uskalla edes arvata.

Koulutusvienti on SAMKille ja koko Suomelle tärkeä asia. Tilanteessa, missä maailma nyt on, Suomi näyttäytyy kiinalaisille turvallisena maana ja sinne vanhemmat voisivat haluta lapsensa lähettää. Jos Eurooppa on kohteena, Suomi on kohteena vahvoilla. Kiinalaiset seuraavat erittäin tarkasti maailman tapahtumia, erityisesti nyt. Yksi esimerkki tästä. Kun Suomen entisen presidentin koronavirus-tartuntaa uutisoitiin täällä, niin samana päivänä se oli kiinalaisessa mediassa esillä.

Loppuun haluan sanoa, että vaikka olen pitkään työskennellyt kiinalaisten kanssa, en suinkaan katsele Kiinaa sinisilmäisesti vaan joskus ehkä kovinkin kriittisten lasien läpi. Paljon on sellaista, jota en voi hyväksyä ja josta en pidä. Mutta, kiistämätön tosiasia on, että Kiina on yksi suurimmista talouksista ja saattaa kohta olla suurin. Vahvan toimijan kanssa kannattaa tehdä yhteistyötä ja ottaa sieltä se, mikä on otettavissa – muuta vain omilla ehdoilla.

Markku Paukkunen, vanhempi Kiina-asiantuntija koronakeväänä 2020

Kooste Kiina-tapahtumista

Sairaanhoitajakoulutuksen kaksoistutkintosopimus

Syksyllä 2016 SAMKin ja Changzhoun yliopiston välillä solmittiin kaksoistutkintosopimus (2+2) sairaanhoitajakoulutuksesta. Vuoden 2017 syksyllä kolme kiinalaista vaihto-opiskelijaa Changzhoun yliopiston sairaanhoidon osastolta saapui tunnustelemaan maaperää. Heidän terveisensä vietiin Changzhoun yliopistolle joulukuun 2017 vierailulla ja samalla keskusteltiin kaksoistutkintoon osallistumisen haasteista ja mahdollisuuksista. Hyöty olisi kiinalaisille suuri, sillä korkeakoulujen yhteistyö mahdollistaa kiinalaisten opiskelijoiden työllistymisen myös Euroopassa. Ensimmäisten kaksoistutkinto-opiskelijoiden odotetaan saapuvan syksyllä 2018 SAMKiin.

Ammattitaidolla iäkkäiden ihmisten hyvinvointia tukemaan

SAMK on käynyt jo pitkään keskusteluja Changzhoun kaupungin vanhustenhuollosta vastaavan organisaation kanssa suomalaisesta osaamisesta ikääntymisen haasteiden osalta. Kiinan väestön ikääntyminen asettaa suuria haasteita vanhustenhuollon tehokkuudelle ja ammattitaidolle. Kehittämistarve on rakenteellista, mutta erityisesti myös osaamisperustaista liittyen ikääntymiseen ja muistisairauksiin. Alustavissa keskusteluissa on päästy konkreettiseen yhteisymmärrykseen siitä, että koulutusyhteistyö aloitetaan tänä vuonna muistihyvinvointikoulutuksella vanhusalan ammattilaisille (Professional Dementia Care Training). Koulutuksen tavoitteena on auttaa ammattilaisia ymmärtämään muistisairauksien takana olevia ikääntyvien ihmisten tarpeita. Ihmislähtöisyyteen perustuvan koulutuksen sisältö perustuu tutkittuun tietoon (evidence based approach). Hyviä käytäntöjä viedään ammattikenttään yhdessä osallistujien kanssa.

Finnish Elderly Care Tour

Iso kiinalainen matkatoimisto Kylin Travel Oy (siitä blogissamme toisaalla) ja sen eri yhteiskunnan sektoreiden osaamiseen liittyviä räätälöityjä matkoja toteuttava tytäryhtiö NSECC Oy ovat kiinnostuneet yhteistyöstä SAMKin kanssa. Tavoitteena on toteuttaa mm. matkoja, joissa esitellään suomalaista mallia toteuttaa palveluita iäkkäille (muistisairaille) ihmisille. Noin 10-14 päivän matkojen aikana syvennetään tietoutta palveluiden rakenteista ja näyttöön perustuvista menetelmistä. Lisäksi tutustutaan laajasti hoito- ja hoivakoteihin sekä muihin palveluihin, jotka tukevat iäkkäiden ihmisten hyvinvointia. Tavoitteena on myös löytää liiketoimintapohjaisia yhteistyömahdollisuuksia kiinalaisten kanssa.

Tutkimusfoorumi

Changzhoun yliopiston ja Satakunnan ammattikorkeakoulun välinen tutkimusfoorumi on järjestetty Changzhoussa ja Porissa vuorovuosina alkaen vuodesta 2010. Teemat vaihtelevat ja vuoden 2018 teemaksi on kaavailtu hyvinvointiteknologiaa ja iäkkäiden ihmisten hyvinvointia. Tutkimusfoorumi järjestetään seuraavan kerran Satakunnan ammattikorkeakoulussa syksyllä 2018. Seuraavassa tutkimusfoorumissa on mukana myös irlantilainen Maynooth University.

Summer/winter camp

Kiinalaiset ovat erittäin innostuneita leirikouluista. Pelkästään Changzhousta lähtee vuosittain yli tuhat koululaista eri puolille maailmaa noin viikon mittaiselle leirikoulujaksolle. Satakunta kiinnostaa heitä kovasti, ja täällä on ollutkin jo kaksi oppilasryhmää. Kevään 2018 aikana tulee kaksi uutta ryhmää. Pitkällä tähtäyksellä koululaiset ovat myös SAMKin kohderyhmää, sillä heidän kauttaan leviää viesti suomalaisesta koulutusjärjestelmästä. SAMKin matkailun koulutusohjelmassa on käynnistymässä toiminta, jossa autetaan satakuntalaista matkailua markkinoimaan tuotteita kiinalaisille matkailijoille. Leirikoulut on yksi mahdollisuus edistää satakuntalaista matkailua ja jokaiseen leirikouluun liittyykin tutustuminen Satakunnan matkailutarjontaan.

Tiina Savola ja Markku Paukkunen
Kiina-aktiivit SAMKissa

Vauvojen värikylpy ja ulkosuomalaisten Suomi 100

Satakuntaliiton delegaatiossa mukana olleet Satakunnan läänintaiteilijat Marjo Heino ja Karoliina Suoniemi edistivät satakuntalaisen kulttuurin ja taiteen tunnettavuutta sekä tunnustelivat mahdollisuuksia kulttuurin ja taiteen vientiin esimerkiksi Shanghaissa Suomen-lähetystössä, Shanghain alueen suomalaisten yhteisöissä ja Suomi-koululla.

Läänintaiteilijat Marjo Heino ja Karoliina Suoniemi.

Läänintaiteilijat Marjo Heino ja Karoliina Suoniemi.

Erityisesti vauvojen värikylpy herätti suurta kiinnostusta ja sille arveltiin olevan paljon mahdollisuuksia Kiinassa, jossa urbaanit nuoret perheet ovat hyvin kiinnostuneita lasten harrastustoiminnasta. Myös kirjailijavierailuista, mahdollisista käännöksistä sekä näyttelyviennistä keskusteltiin. Tapahtumat tulevat olemaan myös osa Kiinan ulkosuomalaisten Suomi 100 -juhlavuoden ohjelmaa. Läänintaiteilijat jatkavat nyt Suomessa yhteistyötahojen kanssa matkalla syntyneiden ideoiden valmistelua.

Urbaanit nuoret perheet ovat hyvin kiinnostuneita lasten harrastustoiminnasta

Shanghaissa on noin 800 suomalaisen yhteisö ja oma Suomi-koulu. Heidän edustajilleen esiteltiin satakuntalaisen lastenkirjallisuuden lisäksi valtakunnalliseen Suomi 100 -ohjelmaan kuuluvaa 100visio-hanketta, jossa suomalaiset koululaiset tekevät uuden itsenäisyysjulistuksen, vision Suomen seuraavalle sadalle vuodelle. Tähän hankkeeseen kutsuttiin mukaan myös Shanghain suomalaisia koululaisia tarkoituksena vahvistaa heidän sidettä kotimaahansa, ja samalla antaa nuorille mahdollisuus saada äänensä kuuluville. Sama mahdollisuus tullaan 100visio-hankkeen puitteissa tarjoamaan kaikille ulkosuomalaisille koululaisille.

Enemmän delegaation matkasta edellisessä postauksessa.

Koulutusviennille avattiin jälleen mahdollisuuksia Kiinassa – Changzhou-viikko Poriin kesäkuun alussa

SAMK järjesti yhdessä Satakuntaliiton kanssa tammikuun alussa matkan Kiinaan, Changzhouhun. Maakuntajohtajan delegaation mukanaolo oli kiinalaisesta näkökulmasta  katsottuna ystävyysalueena toimimisen kannalta tärkeää. Kiinalaiset olivat erittäin kiinnostuneita Suomen itsenäisyyden juhlavuoden tapahtumista. Satakunnan ystävyysalueena Changzhou haluaa omalta osaltaan olla mukana juhlavuoden vietossa.

Koulutusviennin osalta matka oli tärkeä. SAMKin Kiina-toimisto oli järjestänyt opiskelijatilaisuuden, jossa SAMK esitteli toimintaansa yhdessä toisen asteen oppilaitosten kanssa. Satakunnasta edustettuna oli Sataedu ja Keski-Suomesta Jyväskylän koulutuskuntayhtymä. Kaikkien kolmen organisaation koulutusviennin ensivaiheen tavoitteena on terveydenhuollon ja erityisesti vanhustenhuollon erityisosaamisen vienti, jota esiteltiin laajasti.

Nanjingin vierailulla delegaatiota johti Suomen Shanghain pääkonsuli Jan Wahlberg. Käynnin aikana tavattiin provinssin vanhustenhuollon korkeita virkamiehiä ja keskusteltiin mahdollisuudesta tulla tutustumaan suomalaiseen vanhustenhuoltojärjestelmään. Suomalaiset hyvinvointisektorin yritykset saivat tilaisuuden tutustua kiinalaisiin hoivakoteihin sekä mahdollisuuden keskustella Changzhoun kaupungin vanhustenhuollon vastuuhenkilöiden kanssa.

SAMK järjesti yhdessä Satakuntaliiton kanssa tammikuun alussa matkan Kiinaan, Changzhouhun. Matkalle osallistui Satakuntaliitosta maakuntajohtaja Pertti Rajala, hallintojohtaja Jukka Mäkilä ja Satakunnan Suomi 100-aluekoordinaattori Susanna Virkki, Satakunnan ammattikorkeakoulusta projektipäällikkö Markku Paukkunen, neljän suomalaisen hoivapalveluyrityksen johtoa, kahden toisen asteen oppilaitoksen edustajat sekä Satakunnan läänintaiteilijat Marjo Heino ja Karoliina Suoniemi.

SAMK järjesti yhdessä Satakuntaliiton kanssa tammikuun alussa matkan Kiinaan, Changzhouhun. Matkalle osallistui Satakuntaliitosta maakuntajohtaja Pertti Rajala, hallintojohtaja Jukka Mäkilä ja Satakunnan Suomi 100-aluekoordinaattori Susanna Virkki, Satakunnan ammattikorkeakoulusta projektipäällikkö Markku Paukkunen, neljän suomalaisen hoivapalveluyrityksen johtoa, kahden toisen asteen oppilaitoksen edustajat sekä Satakunnan läänintaiteilijat Marjo Heino ja Karoliina Suoniemi.

Changzhou-viikko Porissa

Matkan aikana käytiin neuvotteluja erityisen Changzhou-viikon järjestämisestä Porissa kesäkuun 2017 alussa. Viikon tarkoituksena on esitellä Changzhoun kulttuuria: musiikkia, tanssia ja kädentaitoja. Satakuntalaisilla on mahdollisuus tutustua lähemmin mm. käsityöosaamiseen, josta yhtenä esimerkkinä on taidekirjonta ja sitä esittelevä näyttely, joka on kiertänyt ympäri maailmaa.

Porissa vierailee samaan aikaan Changzhoun kaupungin virallinen delegaatio Suomi 100 -teemalla. Tavoitteena on samalla käydä neuvotteluja Satakunnan yrityselämän edustajien kanssa ja kaikin tavoin syventää yhteistyötä. Tästä neuvoteltiin myös Shanghaissa Suomen pääkonsulaatissa, josta luvattiin apua ja tukea sekä viikon että taidekäsityönäyttelyn järjestelyissä. Viikon toteutuminen varmistuu maaliskuun 2017 alussa.

Matkalle osallistui Satakuntaliitosta maakuntajohtaja Pertti Rajala, hallintojohtaja Jukka Mäkilä ja Satakunnan Suomi 100 -aluekoordinaattori Susanna Virkki, Satakunnan ammattikorkeakoulusta projektipäällikkö Markku Paukkunen, neljän suomalaisen hoivapalveluyrityksen johtoa, kahden toisen asteen oppilaitoksen edustajat sekä Satakunnan läänintaiteilijat Marjo Heino ja Karoliina Suoniemi.

Lue lisää taiteellisesta osuudesta seuraavassa postauksessa.

Mutkia matkassa

”Menee se viisaskin vipuun”, sanottiin ennen. Ja näin oli tällä kertaa kokeneen Kiina-kävijän vuoro kompastua. (Selvyyden vuoksi todettakoon, että en itseäni järin ”viisaana” pidä, mutta ei se sananlasku kaiketi ihan sitä sananmukaisesti tarkoitakaan.)

Kaikki olikin kunnossa siihen saakka kun tultiin Shanghai Pudongin lentokentän passitarkastukseen. Sen jälkeen ei ollut mikään kunnossa.

Tuplaviisumin voimassaoloa oli lyhennetty entisestä puolesta vuodesta kolmeen kuukauteen. Helsingissä lennolle lähdössä nuori virkailija rypisti otsaansa viisumin kohdalla, mutta vanhempi virkailija yhdessä minun kanssani oli sitä mieltä, että kaikki on ok. Kaikki olikin kunnossa siihen saakka kun tultiin Shanghai Pudongin lentokentän passitarkastukseen. Sen jälkeen ei ollut mikään kunnossa. Viisumiton mies vietiin syrjään ja siitä alkoi armoton ähellys. Pahimmillaan uhkana oli lähettää hajamielinen ukko seuraavalla lennolla takaisin koto-Suomeen.

Mukana ollutta vierailijaryhmää oli bussi vastassa, ja ei kun muut autoon ja kohti Changzhouta ja minä selvittämään mahdollisuuksia. Siellä istuin ja odottelin asian etenemistä. Edessä oli kaksi vaihtoehtoa. Jos saadaan viisumi kuntoon Changzhoun Foreign Affairs Officen myötävaikutuksella, niin päästään vähällä ja tulee vain muutaman tunnin viive. Jos ei, on tehtävä mutka Hongkongin kautta. Sieltä saa viisumin suurin piirtein heti ja pääsee lennolla suoraan lähelle Changzhouta.

Taas opittiin yksi pala kiinalaista byrokratiaa: meidän kohdekaupunkimme on Jiangsu-provinssissa ja passiasioista vastaa Kiinan rajavalvonta. Provinssilla ei ole ”valtaa” sinne, se voi ainoastaan antaa suosituksia. Niinpä sitten päivän mittaan käytiin taustalla keskustelua hajamielisen ukkelin matkan tärkeydestä – kuulemma yllättävänkin korkean tason suosituksia saatiin asian tueksi. Lopulta pitkän hiljaisuuden jälkeen alkoi tapahtua: näkyviin ilmestyi kaksipyöräisellä ”segweillä” kaahaava viranomainen, joka ajeli edestakaisin tiskin ja ”backofficen” välillä, otettiin passikuvat ja rahat ja siinä se lopulta oli uunituore viisumi passin sivulla.  Lopputulos oli siis hyvä ja täällä sitä ollaan Changzhoussa, jopa samana päivänä kuin oli tarkoitus.

Kohta kun asiaa alettiin selvittämään Visa Deskissä, paikalle ilmestyi Finnairin kiinalainen virkailija ”Ben” – en tiedä mistä hän oli tiedon saanut asiasta.

Mutta taas oli tilaisuus kokea se, kuinka ystävällisiä kiinalaiset ovat ja palvelu pelaa. Kohta kun asiaa alettiin selvittämään Visa Deskissä, paikalle ilmestyi Finnairin kiinalainen virkailija ”Ben” – en tiedä mistä hän oli tiedon saanut asiasta. Hän oli melkein koko ajan vieressä ja selvitteli asiaani. Kaiken kukkuraksi hän ilmestyi myöhemmin päivällä kahden vesipullon kanssa ja kysyi olisiko lounaan aika. Nälkä rehellisesti sanottuna vähän jo oli, ja kohta tuotiin burgeria lounaaksi. Parin tunnin päästä seuraava Finnairin virkailija tuli tuomaan pussillisen suklaata ja lisää vesipulloja. Changzhousta oli kantautunut heille viesti, että tämän henkilön sokeritasapainosta täytyy pitää huolta ja appelsiinituoremehu on siihen hyvä – suklaa ajoi saman asian. Suorastaan liikuttavaa huolenpitoa, ei voi muuta sanoa!

SAMKin maali Kiinassa

Kiina on kohteena ja tähtäin edelleen vahvasti Changzhoussa. Siinä kaupungin ympärillähän on 80 miljoonaa ihmistä Changzhoun 5 miljoonan lisäksi, joten kohdemarkkina on riittävän iso.

Kesällä promottiin SAMKia neljässä lukiossa.

Tarinaa viedään eteenpäin kahden henkilön voimin joulukuussa.Harri Ketamo, itämaisten kamppailulajien osaaja ja verraton markkinointimies lähtee sinne SAMKia promoamaan. Toivottavasti Harri selviää koitoksesta erityistaitojensa avulla: itämaisten lajien harrastaminen tuo väistämättä ymmärrystä näihin itäisiin kulttuureihin. Kaveriksi Harrille lähtee viestinnän osaaja Elina Valkama, viestintä kun on yksi ratkaiseva aihealue tässä koko ponnistuksessa.

Mikä mahtaa oikeastaan olla suurin haaste tässä koko promotarinassa? Taitaa yksinkertaisesti olla kysymys vain toisen ja meille vielä vieraan kulttuurin erityispiirteiden tunnistamisesta ja niihin vastaamisesta. Me kyllä tiedämme SAMKin vahvuudet ja mikä on hyvää Suomessa, Satakunnassa, Porissa ja niin edelleen. Mutta mutta… ei se riitä, että me sen itse tiedämme. Se pitää osata paketoida sellaiseen pakettiin, että kiinalaisen nuoren lukiolaisen mieli avautuu näkemään kaikki hyvät puolet SAMKista. Ja vielä tärkeämpää on se, että kiinnostuneen nuoren vanhemmat tulevat siihen tulokseen, että juuri tuonne kaukaiseen Suomeen haluamme nuoremme lähettää. Siinä tarvitaan tietoa Suomesta.

Juuri nyt taitaa meillä olla kädessämme valttikortit maailman outojen tapahtumien vuoksi. Ei taida herra Trumpin vuoksi USA olla kovin kovassa huudossa juuri nyt Kiinassa. Brexit saattaa aiheuttaa tiettyä epävarmuutta Iso-Britanniaan suuntaavien kiinalaisten suunnitelmille. Entäpä Saksa, taitavat uutiset suuresta pakolaisten määrästä ja sen aiheuttamasta epävarmuudesta olla osaltaan vaikuttamassa tiettyä epävarmuutta kiinalaisten mielissä. Uskokaa pois, kiinalaiset seuraavat maailman tapahtumia tarkkaan ja edellä mainitut seikat ovat taatusti siellä tarkkailun alla.

Mutta, auvoisa Suomi on edelleen se sama turvallinen, luotettava ja luonnollinen paikka suunnata opintielle. Meillä on edelleen kiinalaisten mielestä paras koululaitos maailmassa.

Onnea siis ponnisteluun Harri ja Elina ja tietenkin oma kiinalaisemme Eva, jota ilman Kiinan valloitus olisi astetta vaikeampaa!

Liikuntaa lukiossa. Kirjoittaja rivissä.

Liikuntaa lukiossa. Kirjoittaja osallistuu.

Kaksoistutkintoterveisiä Kiinasta

Viime perjantaina tehtiin Changzhoussa, Kiinassa SAMKin historiaa.

Osaamisaluejohtaja Tuula Rouhiainen-Valo SAMKista ja Vice Dean Wang Liqun, School of Pharmaceutical Engineering & Life Science, School of Nursing, allekirjoittivat kaksoistutkintosopimuksen. Sopimus on laatuaan kolmas koko ammattikorkeakoulumme historiassa (aiemmat liiketalouden sopimuksia eurooppalaisten kumppanien kanssa). Kaupunginjohtaja Aino-Maija Luukkonen sekä Changzhou Universityn Vice President Kuiqing Chen olivat todistamassa tätä hetkeä ja me muut: kansainvälisten asioiden päällikkö Ari-Pekka Kainu, Eva ja harjoittelija Janie myhäilimme myös tyytyväisinä taustajoukoissa.

Sopimuksen allekirjoittivat osaamisaluejohtaja Tuula Rouhiainen-Valo SAMKista ja Vice Dean Zhang Yue, School of Pharmaceutical Engineering & Life Science, School of Nursing. Taustalla SAMKin Kiinan-toimiston harjoittelija Janie, Eva, Ari-Pekka Kainu, kirjoittaja itse, kaupunginjohtaja Aino-Maija Luukkonen sekä Changzhou Universityn Vice President Kuiqing Chen.

Sopimuksen allekirjoittivat osaamisaluejohtaja Tuula Rouhiainen-Valo SAMKista ja Vice Dean Wang Liqun, School of Pharmaceutical Engineering & Life Science, School of Nursing. Taustalla SAMKin Kiinan-toimiston harjoittelija Janie, Eva, Ari-Pekka Kainu, kirjoittaja itse, kaupunginjohtaja Aino-Maija Luukkonen, Changzhou Universityn Vice President Kuiqing Chen, kv-osaston johtaja Chen Ying sekä apulaisjohtaja David Du olivat todistamassa tätä hetkeä.

Työtä moinen sopimus vaatii, itse asiassa uskomattoman paljon. Kiinalaiseen tapaan sopimusta rukattiin aina vain enemmän detaljitasolle, kunnes aika loppui ja peli oli pantava poikki. Ja hyvähän siitä tuli. Kaikki mitä olisi vielä tehty, olisi ollut turhaa viilausta ja varmistelua. Työ ei tähän lopu, vaan vasta alkaa. Aika näyttää, kuinka tehokasta meidän työmme täällä Kiinassa on ja löytyykö opiskelijoita.

Melkein uskaltaisi sanoa, että ilman meidän Kiina-toimistoamme ei tässä oltaisi. On siis osattu katsoa tulevaisuuteen, kun panostuksia on tehty.

Kiina kutsuu taas uusia samkilaisia aloittamaan matkaa tulevaisuuteen!

Porin kaupunginjohtaja Aino-Maija Luukkonen ja Changzhoun vice mayor Fang Gu

Porin kaupunginjohtaja Aino-Maija Luukkonen ja Changzhoun vice mayor Fang Gu.

 

Haudanlakaisuloma ja muita kiinalaisia ilmiöitä

Kiinalaisilla on aina menossa joku festival – niitä on vuosittain hyvin monia. Tuntuu, että vähän joka tarkoitukseen on oma festivaalinsa. On Dragon Boat Festival, Spring Festival (uusi vuosi), Chinese Lantern Festival, Qingming Festival, Double Seventh Festival, Double Ninth Festival – listaa voisi jatkaa itse asiassa paljon pidemmällekin, jos haluaisi kaikki listata.

Eräs merkillisimmistä festivaaleista lienee tuo Qingming Festival eli Tomb-sweeping festival – haudanlakaisuloma. Kiinalainen suhtautuu kovin eri tavalla kuolemaan ja hautausmaahan kuin me. Erään kerran vuosia sitten, kun pysähdyin Helsingissä Hietaniemen hautausmaan kohdalla oleviin liikennevaloihin, kysyin kyydissäni olleelta kiinalaiselta, onko Kiinassa hautausmaita. En ollut koskaan sellaista nähnyt. Hän kertoi, että on toki, mutta ne eivät ole asumisen lähellä vaan jossain kauempana. Tähän minä tietenkin, että miksi ihmeessä. Vastaus oli mielenkiintoinen: he pelkäävät niitä. Hautausmaalla käydään harvoin ja silloinkin mielellään aamupäivällä. Taitaisi olla mahdoton ajatus mennä vierailulle illalla myöhään ja pimeässä, kuten me teemme.

Kun sitten kysyin, että mitä te niissä pelkäätte, vastaus ei ollut kovin tarkka eikä yksityiskohtainen. Tuntuu ehkä oudolta, mutta he oikeasti pelkäävät haamuja tai muita tuonpuoleisen ilmiöitä. Kiinalaiset näyttävät olevan mieltyneitä erilaisiin, ja meidän mielestämme kummallisiin, seremonioihin ja tapoihin. Henkien karkottamiset ilotulituksilla, erilaisten onnea tuottavien amulettien käyttäminen ja niihin oikeasti uskominen tuntuvat meistä oudoilta. Ei ole monta vuotta kun eräs suomalainen yritysjohtaja kertoi tarinan: yrityksen tuotantorakennukseen oltiin tekemässä isohkoa muutosta ja pääovi jouduttiin siirtämään eri paikkaan. Hän ihmetteli, kun työhön tuli outo viivästys, kunnes syy selvisi. Paikalle oli kutsuttu paikallinen ”poppamies”, jonka tehtävänä oli katsoa sopiva suunta ovelle – etteivät pahat henget pääse siitä sisään. Sen jälkeen kaikki sujui taas joutuisasti. Ja tämä tapahtui 2000-luvulla.

Toisaalta voi ajatella, kuinka suurella ihmetyksellä kiinalainen katselisi meidän keskikesän juhlamme viettämistä, saunomista, uimista, kokkojen polttoa ja yletöntä riehumista kukkaseppeleet päässä kaiken yötä.Kaikilla meillä on omat omituiset kulttuuriset perinteemme. Kunnioitetaan toisten perinteitä ja pidetään omamme kunniassa, älkäämme niistä koskaan luopuko!

Chinese Year - kiinalainen vuosi vuodenkierto ja horoskooppi in English

Chinese Year – kiinalainen vuosi

Peruskoulussa

Kun viimeisintä Kiinan-matkan ohjelmaa suunnittelimme, tuli mieleeni käyttää satakuntalaisten lukioiden rehtorit katsomassa kiinalaista peruskoulua, ja niin suuntasimme QingYing schooliin. Vierailu oli ikimuistoinen ja vaikuttava!

Kun saavuimme koululle, meitä vastassa olivat tietenkin koulun rehtori ja opettajia. Heidän lisäkseen paikalla oli kymmenkunta koululaista koulupuvuissaan. Kohta selvisi, mikä oli heidän roolinsa. Pieni Lucy-tyttö, 7-vuotias koululainen, astui vierailijaryhmän eteen, käynnisti kämmenessä pidettävän kaiuttimen ja sanoi mikrofoniin ”Hi, I am Lucy and I am your guide in your tour, welcome to our school, please follow me” – ja tämä täydellisellä englannilla, hienosti äännettynä. Ja jokainen noista kymmenestä oppilaasta hoiti oman osuutensa vähintäänkin yhtä hienosti kuin tämä Lucy-neitonen.

7-vuotias Lucy kouluvierailun oppaana Changzhoussa.

Kierroksen aikana meillä oli tilaisuus myös jutella näiden oppilaitten kanssa. Tuli selväksi, että ei oltu pelkästään opeteltu tarinoita ulkoa, vaan kommunikointi oli luontevaa. Minulla oli tosi hauskaa tuon samaisen Lucyn kanssa jutellessa. Totesin, että hän paitsi ymmärsi kysymykset, osasi myös vastata niihin erityisen hienosti ja huolellisesti. Samaa kertoivat muitten oppilaitten kanssa jutelleet rehtorimme. Todella välittömiä ja kohteliaita lapsia – toisaalta vilkkaita ja nauravaisia veijareita kuten sen ikäisten kuuluukin.

Saimme kattavan kuvan koulusta ja sen toiminnasta. Mielenkiintoinen yksityiskohta oli se, kuinka monta käytännön asiaa oli toteutettu opetustarkoituksiin. Oli sairaalaa, virastoa, kauppaa (heillä oli myös oma raha), lentoasemaa jne. Minäkin jouduin turvatarkastuksen läpi menemään lentokoneeseen, jossa sitten Lucyn kanssa istuimme ja odottelimme koneen lähtöä, kuten kuvasta näkyy!

 

Lucy Markku Paukkusen oppaana kiinalaisessa koulussa.

Jäin itsekseni miettimään sitä, minkälainen maailmanvalloittajien ryhmä siellä on kasvamassa, kun nuo lapset vajaan kahdenkymmenen vuoden jälkeen lähtevät työelämään. Ajatus, joka on mielessäni kauan jo ollut, sai taas lisää vahvistusta: kiinalaisten kanssa kannattaa tehdä yhteistyötä.

Kouluyhteistyötä ja satakuntalaista historiaa

Vuonna 2015 huhtikuussa Kiinan-reissulla sain kutsun vierailulle erääseen peruskouluun ystävyyskaupungissamme. Olin hämmentynyt – mitä kummaa minä teen kiinalaisessa peruskoulussa? Mutta kun kerran kutsuttiin, niin eipä siinä mitään – siis mennään peruskouluun. Koulu oli nimeltään QingYing School, runsaat kaksituhatta 7–13-vuotiasta lasta ja 125 opettajaa, joista ulkomaalaisia parikymmentä. Tutustumisen loppuvaiheessa kutsun syy selvisi. He halusivat minun löytävän heille Suomesta ystävyyskoulun – voi hyvänen aika!

No, piti ryhtyä töihin. Lopputulos oli se, että porilainen Gygnaeuksen koulu päätti lähteä yhteistyöhön kiinalaisten kanssa. Samalla kertaa kiinalaiset saivat myös virolaisen koulun ystävyyskoulukseen. Miniäni on Tarton suomalaisen koulun rehtori ja heillä on samassa talossa myös kansainvälinen koulu, joka oli valmis yhteistyöhön kiinalaisen koulun kanssa. Saivat kiinalaiset siis yhdellä ”iskulla” kaksi kärpästä! Ensi syksynä on ensimmäinen oppilasryhmä Kiinasta jo tulossa Poriin ja Tarttoon. Siitä lähtee liikkeelle mielenkiintoinen kulttuurivaihto.

Kouluyhteistyö jatkuu myös muulla rintamalla. Neljä satakuntalaista lukiota, Eurajoen, Harjavallan, Kokemäen ja Porin Lyseon lukiot, solmivat tänä vuonna huhtikuun lopulla Changzhoussa QianHuang Senior Middle Schoolin kanssa sopimuksen yhteistyöstä. Yhteistyö sisältää oppilaiden välistä kulttuurivaihtoa, kouluvierailuja ja kaikkea muuta mielenkiintoista. Tuo lukio on myös iso, oppilaita yli kaksi tuhatta. Kokemäen lukion rehtori Harri Kivenmaa allekirjoitti sopimuksen satakuntalaisten lukioiden puolesta. Ja maan tavan mukaan lahjoja annettiin puolin ja toisin.

Neljän satakuntalaisen lukion rehtoria Kiinan vierailulla.

Kuvassa rehtorit Kivelä, Rantala ja Kivenmaa luovuttamassa lahjojaan QianHuangin rehtorille.

Eräs asia jäi koulusta erityisesti mieleen. Tuntui kuin olisi tultu luonnonhistorialliseen museoon, kun tultiin heidän näyttelytiloihinsa biologian osastolla.

Meille oli järjestetty keskustelutilaisuus opettajien ja muutaman oppilaan kanssa. Yllätys oli se, kuinka avoimesti oppilaat juttelivat asioistaan – ja tietenkin englanniksi. Kun puhuttiin sosiaalisen median käytöstä, yksi oppilaista sanoi heidän käyttävän myös Facebookia – ja tämän hän sanoi kaikkien kuullen. Paikalla oli rehtori, opettajia sekä kouluviraston korkeita virkamiehiä eikä kukaan heistä näyttänyt asiaa mitenkään huomioivan.

Tämän tarinan voisi päättää kuuluisaan lauseeseen ”niin se maailma muuttuu Eskoseni”, mutta tekee mieli jatkaa: ei ole Kiinakaan entisensä.