Miltä Kiina näyttää koronakeväällä 2020?

Kiina näyttää olevan palaamassa pikkuhiljaa normaaliarkeen. Kun seuraa, millä voimalla epidemia etenee maailmalla, tuntuu lähes uskomattomalta että Kiina on selviytymässä siitä niinkin vähällä kuin miltä näyttää. Yleisesti ottaen Kiinan uutisointia ja tiedotusta epäillään, toiset kovasti ja toiset vähemmän. Itse pitkään Kiinaa seuranneena olen taipuvainen enemmän tässä vaiheessa luottamaan kuin epäilemään. Kiinalaisten tiedotusasiassa kannattaa huomioida näkökulma, onko totuuden muuntamisella saavutettavissa jotain hyötyä vai ei. Jos suoraa hyötyä ei ole näkyvissä, kiinalainen pysyttäytyy lähellä totuutta. Tuntuu vähän karulta tuo sanoa, mutta lähelle se taitaa osua.

Huhtikuun 4. päivänä kiinalaisessa mediassa ja WeChatissa kunnioitettiin koronan uhreja.

Eri puolilla Kiinaa elämä näyttäisi olevan palaamassa normaaleihin uomiinsa – ainakin melkein. Joillain paikkakunnilla harvenevat havaitut tartunnat on voitu kohdistaa Euroopasta tulleisiin henkilöihin, ei Kiinan sisäisiin tartuntoihin. Erittäin vahvasti autoritäärinen Kiina näyttäisi toimivan tämän tapaisissa tilanteissa paremmin kuin vahvat demokratiat. Kun sanotaan, että nyt pidetään suojaimia, niitä pidetään ja myös muut rajoitukset toteutuvat paremmin siellä. Siinä voi olla syy tähän. Tunnen monia henkilöitä eri puolilla Kiinaa ja olen viikoittain heidän kanssaan tekemisissä. Kuva, joka minulle on syntynyt epidemian  tilanteesta siellä on mielenkiintoinen. Heti alusta pitäen näytti siltä, että he pelkäsivät virusta ja tartuntaa niin kovasti, että pysyttelivät vapaaehtoisessa karanteenissa pari kuukautta ilman pakkoa. Ja suojainten käyttöhän Kiinassa samoin kuin yleisesti Aasiassa on jokapäiväinen ja normaali juttu. Euroopan tilanne on osoittanut, että suojainten käytön puute ja rajoituksiin leväperäisesti suhtautuminen johtavat seurauksiin, jotka ovat kauheat.

Entä sitten vaikutukset talouteen. Yrittäjänä 90-luvun laman liian läheltä nähneenä katselee talouden muutosta ehkä vähän eri silmällä kuin ne, joilta puuttuu kokemus. Oikeasti pelottaa ja sydämestään toivoo, että päättäjät osaisivat aloittaa riittävät ja oikeat toimet ajoissa talouden pelastamiseksi – epidemia päättyy joskus ja entä sitten. Mutta maailmantalouden kiemurat voivat yllättää. Oma arvioni on, että kun koronapöly on laskeutunut ja elämä palaa väistämättä edessä olevan laman jälkeiseen normaalitilaan, saatetaan nähdä Kiina maailmantalouden veturina ja Amerikan ohittaneena maailman suurimpana taloutena. Miksi näin ajattelen, saattaa lukija nyt miettiä. Viittaan kirjoitukseni alkuosaan ja siihen, että Kiina näyttää lähtevän pikkuhiljaa käynnistymään. Hyvin luultavaa on, että siellä tilauskirjat ovat täynnä ja heti kun pääsevät käyntiin, pääsevät toimittamaan tilauksia. Samalla Kiinan sisäinen kulutus käynnistyy ja sillä on heidän kannaltaan ratkaiseva merkitys. Hyvin luultavaa on, että Amerikan talous ja sisäinen kulutus tulevat matamaan pitkään ja sen vaikutus tulee olemaan dramaattinen. Pahimpien skenaarioden toteutuessa lopputulosta ei kukaan voi tietää eikä uskalla edes arvata.

Koulutusvienti on SAMKille ja koko Suomelle tärkeä asia. Tilanteessa, missä maailma nyt on, Suomi näyttäytyy kiinalaisille turvallisena maana ja sinne vanhemmat voisivat haluta lapsensa lähettää. Jos Eurooppa on kohteena, Suomi on kohteena vahvoilla. Kiinalaiset seuraavat erittäin tarkasti maailman tapahtumia, erityisesti nyt. Yksi esimerkki tästä. Kun Suomen entisen presidentin koronavirus-tartuntaa uutisoitiin täällä, niin samana päivänä se oli kiinalaisessa mediassa esillä.

Loppuun haluan sanoa, että vaikka olen pitkään työskennellyt kiinalaisten kanssa, en suinkaan katsele Kiinaa sinisilmäisesti vaan joskus ehkä kovinkin kriittisten lasien läpi. Paljon on sellaista, jota en voi hyväksyä ja josta en pidä. Mutta, kiistämätön tosiasia on, että Kiina on yksi suurimmista talouksista ja saattaa kohta olla suurin. Vahvan toimijan kanssa kannattaa tehdä yhteistyötä ja ottaa sieltä se, mikä on otettavissa – muuta vain omilla ehdoilla.

Markku Paukkunen, vanhempi Kiina-asiantuntija koronakeväänä 2020