Miltä Kiina näyttää koronakeväällä 2020?

Kiina näyttää olevan palaamassa pikkuhiljaa normaaliarkeen. Kun seuraa, millä voimalla epidemia etenee maailmalla, tuntuu lähes uskomattomalta että Kiina on selviytymässä siitä niinkin vähällä kuin miltä näyttää. Yleisesti ottaen Kiinan uutisointia ja tiedotusta epäillään, toiset kovasti ja toiset vähemmän. Itse pitkään Kiinaa seuranneena olen taipuvainen enemmän tässä vaiheessa luottamaan kuin epäilemään. Kiinalaisten tiedotusasiassa kannattaa huomioida näkökulma, onko totuuden muuntamisella saavutettavissa jotain hyötyä vai ei. Jos suoraa hyötyä ei ole näkyvissä, kiinalainen pysyttäytyy lähellä totuutta. Tuntuu vähän karulta tuo sanoa, mutta lähelle se taitaa osua.

Huhtikuun 4. päivänä kiinalaisessa mediassa ja WeChatissa kunnioitettiin koronan uhreja.

Eri puolilla Kiinaa elämä näyttäisi olevan palaamassa normaaleihin uomiinsa – ainakin melkein. Joillain paikkakunnilla harvenevat havaitut tartunnat on voitu kohdistaa Euroopasta tulleisiin henkilöihin, ei Kiinan sisäisiin tartuntoihin. Erittäin vahvasti autoritäärinen Kiina näyttäisi toimivan tämän tapaisissa tilanteissa paremmin kuin vahvat demokratiat. Kun sanotaan, että nyt pidetään suojaimia, niitä pidetään ja myös muut rajoitukset toteutuvat paremmin siellä. Siinä voi olla syy tähän. Tunnen monia henkilöitä eri puolilla Kiinaa ja olen viikoittain heidän kanssaan tekemisissä. Kuva, joka minulle on syntynyt epidemian  tilanteesta siellä on mielenkiintoinen. Heti alusta pitäen näytti siltä, että he pelkäsivät virusta ja tartuntaa niin kovasti, että pysyttelivät vapaaehtoisessa karanteenissa pari kuukautta ilman pakkoa. Ja suojainten käyttöhän Kiinassa samoin kuin yleisesti Aasiassa on jokapäiväinen ja normaali juttu. Euroopan tilanne on osoittanut, että suojainten käytön puute ja rajoituksiin leväperäisesti suhtautuminen johtavat seurauksiin, jotka ovat kauheat.

Entä sitten vaikutukset talouteen. Yrittäjänä 90-luvun laman liian läheltä nähneenä katselee talouden muutosta ehkä vähän eri silmällä kuin ne, joilta puuttuu kokemus. Oikeasti pelottaa ja sydämestään toivoo, että päättäjät osaisivat aloittaa riittävät ja oikeat toimet ajoissa talouden pelastamiseksi – epidemia päättyy joskus ja entä sitten. Mutta maailmantalouden kiemurat voivat yllättää. Oma arvioni on, että kun koronapöly on laskeutunut ja elämä palaa väistämättä edessä olevan laman jälkeiseen normaalitilaan, saatetaan nähdä Kiina maailmantalouden veturina ja Amerikan ohittaneena maailman suurimpana taloutena. Miksi näin ajattelen, saattaa lukija nyt miettiä. Viittaan kirjoitukseni alkuosaan ja siihen, että Kiina näyttää lähtevän pikkuhiljaa käynnistymään. Hyvin luultavaa on, että siellä tilauskirjat ovat täynnä ja heti kun pääsevät käyntiin, pääsevät toimittamaan tilauksia. Samalla Kiinan sisäinen kulutus käynnistyy ja sillä on heidän kannaltaan ratkaiseva merkitys. Hyvin luultavaa on, että Amerikan talous ja sisäinen kulutus tulevat matamaan pitkään ja sen vaikutus tulee olemaan dramaattinen. Pahimpien skenaarioden toteutuessa lopputulosta ei kukaan voi tietää eikä uskalla edes arvata.

Koulutusvienti on SAMKille ja koko Suomelle tärkeä asia. Tilanteessa, missä maailma nyt on, Suomi näyttäytyy kiinalaisille turvallisena maana ja sinne vanhemmat voisivat haluta lapsensa lähettää. Jos Eurooppa on kohteena, Suomi on kohteena vahvoilla. Kiinalaiset seuraavat erittäin tarkasti maailman tapahtumia, erityisesti nyt. Yksi esimerkki tästä. Kun Suomen entisen presidentin koronavirus-tartuntaa uutisoitiin täällä, niin samana päivänä se oli kiinalaisessa mediassa esillä.

Loppuun haluan sanoa, että vaikka olen pitkään työskennellyt kiinalaisten kanssa, en suinkaan katsele Kiinaa sinisilmäisesti vaan joskus ehkä kovinkin kriittisten lasien läpi. Paljon on sellaista, jota en voi hyväksyä ja josta en pidä. Mutta, kiistämätön tosiasia on, että Kiina on yksi suurimmista talouksista ja saattaa kohta olla suurin. Vahvan toimijan kanssa kannattaa tehdä yhteistyötä ja ottaa sieltä se, mikä on otettavissa – muuta vain omilla ehdoilla.

Markku Paukkunen, vanhempi Kiina-asiantuntija koronakeväänä 2020

Kiinassa riittää ihmeteltävää – kokemuksia opettajavaihdosta Kiinaan

Teksti ja kuvat: Kati Antola

Vietin kolme viikkoa opettajavaihdossa Changzhoun yliopistossa joulukuussa 2017. Changzhou on noin viiden miljoonan asukkaan kaupunki Jiangsun maakunnassa 180 kilometriä Shanghaista luoteeseen. Junamatka Shanghaihin kestää nopeimmillaan noin 40–45 minuuttia. Changzhou on kuuluisa käsintehdyistä kauniista kammoistaan: kampoja on valmistettu siellä jo yli 1600 vuotta!

Miksi lähdin opettajavaihtoon?

Saimme Satakunnan ammattikorkeakouluun Raumalle Changzhoun yliopistosta vaihto-opettajan neljäksi viikoksi opettamaan liiketoimintaa Kiinassa. Vastavuoroisesti tarvittiin myös meiltä opettaja sinne. Ajankohdaksi sovittiin joulukuu, koska se oli opetuksellisesti helpointa järjestää. En ollut aiemmin käynyt Kiinassa enkä osannut Kiinan kieltä yhtään. Aasiassa – Singaporessa – olin käynyt aiemmin turistina kerran. Matka oli siis minulle lähes täydellinen hyppy tuntemattomaan.

Lähdin matkaan kuitenkin luottavaisin mielin. Käytännön järjestelyt oli hoidettu, ja oli aika hyvästellä perhe ja työkaverit. Vielä piti tarkistaa vähän aikatauluja, sillä matkani loppupuolelle kuului myös vierailu Shanghaihin yhteistyöyliopistoon Satakunnan ammattikorkeakoulun kollegojeni kanssa. Shanghain nähtävyyksiin ehdin myös hieman tutustua ja kävellä rantabulevardi Bundilla sekä vanhassa kaupungissa. Maailman toiseksi korkein rakennus, ”Shanghai Tower” valmistui vuonna 2015 ja se avattiin yleisölle kesäkuussa 2016. Maisemat tornista olivat huikeat. Myös vierailu Jade Buddha -buddhalaistemppelissä oli mielenkiintoinen kokemus. Se on saanut nimensä suuren, jadesta tehdyn Buddhapatsaan mukaan.

Näkymä Bundilta Shanghaista.Kuva SAMKin Kati Antola

Näkymä Bundilta Shanghaista.

Millaista oli opettaa Kiinassa?

Erittäin mielenkiintoista ja erilaista Suomeen verrattuna. Raumalla olin toki tottunut hyvin kansainvälisiin opiskelijaryhmiin ja myös aasialaisiin opiskelijoihin. Hyvin pian silti huomasin olevani täysin erilaisessa kulttuurissa. Asiat kuitenkin aina järjestyivät – omalla tavallaan.

Opetin englanniksi koko ajan samaa ryhmää ja yhtä kurssia, jonka aiheena oli vastuullinen markkinointi. Ryhmässä oli 31 opiskelijaa, kaikki kiinalaisia. Vaihto-opiskelijoita ei siis mukana ollut. Pidin luentoja kahdeksan oppituntia viikossa. Luennot olivat joko kaksois- tai kolmoistunteja. 45 minuutin jälkeen oli joko viiden minuutin tai 15 minuutin tauko. Changzhoun yliopistossa on paljon rakennuksia, sisätiloissa aulat ovat suuria ja avaria. Minun oppituntini olivat aina yhdessä rakennuksessa ja pääsääntöisesti vain kahdessa eri luokassa. Kello soi tunnin alkamisen ja loppumisen merkiksi. Joulukuu oli jo hieman viileä kuukausi, ja koska luokissa ei ole lämmitystä, me kaikki olimme ulkovaatteissa. Työhöni kuului opettaminen ja opiskelijoiden arviointi. Arviointi perustui opiskelijoiden laatimaan kirjalliseen esseeseen ja ryhmätöihin. Moodlen kaltaista oppimisympäristöä heillä ei ollut käytössä, joten oppimateriaaleja ei jaettu opiskelijoille kuten Suomessa.

Changzhoun yliopistohotellin edustalla kirjoittaja ja Mr. Du Zhifeng (David), Changzhoun yliopiston kansainvälisen toimiston varajohtaja ja kansainvälisen koulutuksen varadekaani.

Changzhoun yliopistohotellin edustalla kirjoittaja ja Mr. Du Zhifeng (David), Changzhoun yliopiston kansainvälisen toimiston varajohtaja ja kansainvälisen koulutuksen varadekaani.

Millaisia kiinalaiset opiskelijat ovat?

Ryhmälle oli nimetty johtaja opiskelijoiden joukosta, ja hän toimi myös avustajani monissa käytännön asioissa. Hän teki muun muassa ryhmätöiden ryhmäjaon ja huolehti, että jokaisella opiskelijalla on ryhmä ja että jokainen ymmärtää, mitä ryhmätyössä pitää tehdä. Ryhmän johtajalla vaikutti oleva selkeä auktoriteetti muihin opiskelijoihin. Opin nopeasti, että kysymyksiini ei tule aina vastauksia, paitsi ryhmän johtajalta ja hänen kavereiltaan. Huomasinkin pian, että kommunikaatio muun ryhmän ja minun välillä toimi parhaiten ryhmän johtajan kautta. Kyse ei välttämättä ole puutteellisesta kielitaidosta, vaan siitä, että kiinalaiset haluavat valmistella asioita ja he ovat tottuneet toimimaan omalla tavallaan. Spontaanien tunneilla esitettyjen kysymysten asemasta kannattaa antaa tehtäviä, joita he voivat valmistella etukäteen.

Ryhmälle oli nimetty johtaja opiskelijoiden joukosta, ja hän toimi myös avustajani monissa käytännön asioissa.

Opettajiin yleisesti ottaen suhtaudutaan erittäin kunnioittavasti ja kohteliaasti. Heitä puhutellaan sukunimellä ja oppiarvolla. Koulupäivät ovat pitkiä ja opiskelijoiden edellytetään opiskelevan ahkerasti ja tunnollisesti. Opiskelijat olivat myös erittäin täsmällisiä: oppitunneille saavuttiin ajoissa eikä tunneilta poistuttu koskaan etuajassa tai kesken tunnin. Myös vapaa-aika kuluu opiskelijoilla paljolti opiskellessa, opiskelijabileitä siellä ei harrasteta.

Missä asuin?

Asuin yliopiston kampuksella yliopistohotellissa siistissä, lämpimässä ja mukavassa huoneessa. Hotellista oli vain muutaman minuutin kävelymatka yliopiston tiloihin opettamaan. Samassa kerroksessa majoittuivat pääasiassa ulkomaalaiset opettajat. Osa siellä asuvista opettajista oli työskennellyt Changzhoussa jo pitkään, yli vuoden, ja olivat paikallisella sopimuksella. Hotellihuoneeni toimi myös työhuoneenani, siellä valmistelin oppituntini ja tein töitä jonkin verran etänä myös SAMKiin.

Millainen on yliopistokampus?

Kampus on suomalaisesta näkökulmasta iso ja rakennuksia on paljon. Kansainvälinen toimisto oli varsinaisen kampusalueen ulkopuolella, mutta kuitenkin kävelymatkan päässä. Länsimaisia opiskelijoita ei juuri näkynyt kolmen viikon aikana, paria poikkeusta lukuun ottamatta. He huusivatkin jo kaukaa ”Hello” minut nähdessään. Kampuksella on tenniskenttä, uimahalli, parturi, kaksi suurta kampusravintolaa sekä ruoka- ja muita kauppoja. Lähimmät supermarketit, jotka myyvät länsimaista ruokaa, ovat kuitenkin usean kilometrin päässä. Opiskelijoiden on pysyttävä kampusalueella myös viikonloppuisin, poistuminen alueelta edellyttää yliopiston lupaa. Myös vaihto-opiskelijoilla on ilmoitusvelvollisuus, jos he poistuvat alueelta. Ilmanlaatu voi olla ajoittain huono Suomeen verrattuna erityisesti talvella lämmityskaudella. Kampusalueella oli mukava kävellä, siellä oli pieni puisto ja joki virtasi alueen halki. Pari aurinkoista sunnuntai-iltapäivää kului vain kuljeskellessa ja auringonsäteistä nauttien. Kampushotellista pääsi kätevästi kampusalueen ulkopuoliselle kadulle, jossa oli paljon paikallisia katukeittiöitä ja ruokapaikkoja. Ruoka oli hyvää ja halpaa.

Kokonaisuutena opettajavaihto oli ainutlaatuinen elämys, jonka muistan varmasti koko loppuelämäni. Kiinalaiset ovat hyvin ystävällisiä ja auttavaisia ihmisiä – kielimuurista huolimatta. Käännösohjelmien avulla kommunikaatio toimi varsin hyvin esimerkiksi kaupoissa asioidessa. Kiinnostukseni kiinalaiseen kulttuuriin heräsi uudella tavalla, ja matkani jälkeen olen lukenut Kiinaa koskevat uutiset tarkkaan. Kiinan kieltä olisi ollut hyvä hiukan opetella jo ennen matkaa, sillä Changzhoussa ei yliopiston ulkopuolella puhuttu englantia lainkaan. Kiina on valtavan laaja maa, joten nähtävää ja koettavaa siellä riittää yllin kyllin – opettajavaihdon ansiosta voisin hyvinkin kuvitella matkustavani maahan uudestaan turistina.

Teksti ja kuvat: Kati Antola

 

 

 

 

 

 

 

Kooste Kiina-tapahtumista

Sairaanhoitajakoulutuksen kaksoistutkintosopimus

Syksyllä 2016 SAMKin ja Changzhoun yliopiston välillä solmittiin kaksoistutkintosopimus (2+2) sairaanhoitajakoulutuksesta. Vuoden 2017 syksyllä kolme kiinalaista vaihto-opiskelijaa Changzhoun yliopiston sairaanhoidon osastolta saapui tunnustelemaan maaperää. Heidän terveisensä vietiin Changzhoun yliopistolle joulukuun 2017 vierailulla ja samalla keskusteltiin kaksoistutkintoon osallistumisen haasteista ja mahdollisuuksista. Hyöty olisi kiinalaisille suuri, sillä korkeakoulujen yhteistyö mahdollistaa kiinalaisten opiskelijoiden työllistymisen myös Euroopassa. Ensimmäisten kaksoistutkinto-opiskelijoiden odotetaan saapuvan syksyllä 2018 SAMKiin.

Ammattitaidolla iäkkäiden ihmisten hyvinvointia tukemaan

SAMK on käynyt jo pitkään keskusteluja Changzhoun kaupungin vanhustenhuollosta vastaavan organisaation kanssa suomalaisesta osaamisesta ikääntymisen haasteiden osalta. Kiinan väestön ikääntyminen asettaa suuria haasteita vanhustenhuollon tehokkuudelle ja ammattitaidolle. Kehittämistarve on rakenteellista, mutta erityisesti myös osaamisperustaista liittyen ikääntymiseen ja muistisairauksiin. Alustavissa keskusteluissa on päästy konkreettiseen yhteisymmärrykseen siitä, että koulutusyhteistyö aloitetaan tänä vuonna muistihyvinvointikoulutuksella vanhusalan ammattilaisille (Professional Dementia Care Training). Koulutuksen tavoitteena on auttaa ammattilaisia ymmärtämään muistisairauksien takana olevia ikääntyvien ihmisten tarpeita. Ihmislähtöisyyteen perustuvan koulutuksen sisältö perustuu tutkittuun tietoon (evidence based approach). Hyviä käytäntöjä viedään ammattikenttään yhdessä osallistujien kanssa.

Finnish Elderly Care Tour

Iso kiinalainen matkatoimisto Kylin Travel Oy (siitä blogissamme toisaalla) ja sen eri yhteiskunnan sektoreiden osaamiseen liittyviä räätälöityjä matkoja toteuttava tytäryhtiö NSECC Oy ovat kiinnostuneet yhteistyöstä SAMKin kanssa. Tavoitteena on toteuttaa mm. matkoja, joissa esitellään suomalaista mallia toteuttaa palveluita iäkkäille (muistisairaille) ihmisille. Noin 10-14 päivän matkojen aikana syvennetään tietoutta palveluiden rakenteista ja näyttöön perustuvista menetelmistä. Lisäksi tutustutaan laajasti hoito- ja hoivakoteihin sekä muihin palveluihin, jotka tukevat iäkkäiden ihmisten hyvinvointia. Tavoitteena on myös löytää liiketoimintapohjaisia yhteistyömahdollisuuksia kiinalaisten kanssa.

Tutkimusfoorumi

Changzhoun yliopiston ja Satakunnan ammattikorkeakoulun välinen tutkimusfoorumi on järjestetty Changzhoussa ja Porissa vuorovuosina alkaen vuodesta 2010. Teemat vaihtelevat ja vuoden 2018 teemaksi on kaavailtu hyvinvointiteknologiaa ja iäkkäiden ihmisten hyvinvointia. Tutkimusfoorumi järjestetään seuraavan kerran Satakunnan ammattikorkeakoulussa syksyllä 2018. Seuraavassa tutkimusfoorumissa on mukana myös irlantilainen Maynooth University.

Summer/winter camp

Kiinalaiset ovat erittäin innostuneita leirikouluista. Pelkästään Changzhousta lähtee vuosittain yli tuhat koululaista eri puolille maailmaa noin viikon mittaiselle leirikoulujaksolle. Satakunta kiinnostaa heitä kovasti, ja täällä on ollutkin jo kaksi oppilasryhmää. Kevään 2018 aikana tulee kaksi uutta ryhmää. Pitkällä tähtäyksellä koululaiset ovat myös SAMKin kohderyhmää, sillä heidän kauttaan leviää viesti suomalaisesta koulutusjärjestelmästä. SAMKin matkailun koulutusohjelmassa on käynnistymässä toiminta, jossa autetaan satakuntalaista matkailua markkinoimaan tuotteita kiinalaisille matkailijoille. Leirikoulut on yksi mahdollisuus edistää satakuntalaista matkailua ja jokaiseen leirikouluun liittyykin tutustuminen Satakunnan matkailutarjontaan.

Tiina Savola ja Markku Paukkunen
Kiina-aktiivit SAMKissa

Matkalla Kiinaan, osa 2: Yhteistyökumppanimme Kylin Travel, Nordic Shine Travel ja NSECC

Haastattelin johtaja Huang Tengyunia ymmärtääkseni Kylin Travelin taustoja. Tengyun opiskeli 90-luvun lopulla Suomessa insinööriopintoja ja kansainvälistä markkinointia. Helsingissä matkaoppaana toimittuaan hän perusti vuonna 2003 Kylin Travelin, jonka perustoimintaa olivat bussimatkat ja hotellimajoitus.

Vuonna 2006 he saivat Kiinan hallitukselta lisenssin NSECC-matkatoimistoa varten harjoittaa koulutukseen liittyvää liiketoimintaa ja perustettiin toimistot Kiinaan: Shanghaihin ja Pekingiin. Aluksi vuositasolla tuotannossa oli noin 200–300 pienryhmämatkaa, koulutukseen liittyviä ryhmämatkoja vähintään 25 hengelle sekä ns. ADS-ryhmiä Kiinan ja Suomen viisumimahdollisuuden jälkeen. Hallituksen jäsenille suunnattuja matkoja on tehty reilut 10 vuotta. Nykyisin tarjotaan paljon ns. Student camp -matkoja, vuositasolla näitä tehtiin Pohjoismaihin jo 800 ryhmän verran viime vuonna: Suomi on talvikohteena näistä suosituin.

Kiinalaiset pitävät metsistä ja järvistä ja jotkut pitävät mökkeilystä, kalastuksesta ja maatilalomista.

Vuonna 2016 aloitti Nordic Shine Travel -matkatoimisto, joka tuottaa ns. budjettimatkoja 25–30 hengen ryhmille, vuositasolla noin 300 ryhmää. Koulutusmatkoihin keskittyvän NSECC-matkatoimiston ryhmäkoko on noin 6–25 matkailijaa. Yhteistyötä tehdään kuuluisan Verkkomatkatoimistojätti Ali-Tripin kanssa, joka on keskittynyt lentolippuihin ja hotelleihin yksittäismatkailijoille. Kylin Travel puolestaan tarjoaa ryhmämatkoja, busseja, majoitusta, ohjelmapalveluja, eli kattavat maapalvelut kohteessa. Nordic Shine matkojen yhteyshenkilö Helsingin toimistolla on Sunny Sun.

Kylin Travelin liiketoimintoihin liittyy ostosmatkailu. Suomessa ei ole hyviä luksus-ostosmahdollisuuksia kiinalaisille matkailijoille: Kiinassa taas on täysin normaalia maksaa komissiota eli myyntipalkkiota ostosmatkasta matkanjärjestäjälle. Kylin Travelin tärkeimmät kohderyhmät ovat ns. High Class groups (ADS), rikkaat matkailijat, joilla on rahaa ja aikaa matkailla eksoottisiin kohteisiin – he myös haluavat kuluttaa rahaa matkoillaan. Tällaisen matkailijan matkabudjetti voi olla 20 000 €, sisältäen vaikkapa risteilyn Grönlannissa. Pohjoismaissa luksus on erilaista verrattuna Amerikkaan tai muuhun Eurooppaan.

Kiinan matkailumarkkinat eivät ole vielä kovin kypsiä: vain osa kiinalaisista on matkustanut ulkomaille, mutta ulkomaanmatkailu kasvaa huimaa vauhtia. Vaikka Suomen luonto ei ole Tengyunin mielestä verrattavissa Norjan tai Islannin luontoon, kiinalaiset pitävät metsistä ja järvistä ja jotkut pitävät mökkeilystä, kalastuksesta ja maatilalomista. Suomalaisten kannattaisi erilaistaa tarjontaansa esimerkiksi luksushuvioilla, joita voisi tarjota noin 20 hengen ryhmille. Nykyään kiinalaisilla ei ole tarpeeksi aikaa perheelleen, siksi he suosivat matkoillaan perhelomia.

Nykyään kiinalaisilla ei ole tarpeeksi aikaa perheelleen, siksi he suosivat matkoillaan perhelomia.

Kylin Travelin toimintaan kuuluu Helsingissä majoitusten ja bussien varaaminen, Shanghain toimisto huolehtii myynnistä ja ja markkinoinnista, kuten matkamessuista. He ovat markkinoineet Suomea matkakohteena jo yli 10 vuotta: Suomella on hyvä maine Kiinan-markkinoilla.  Lopuksi Tengyun kertoi mielipiteitään Suomen matkailusta: Finnairin lennot ovat hyvä asia ja Suomella on hyvä sijainti, mutta kiinalaiset täytyy saada ostoksille Suomeen ja majoittumaan täällä! Karu faktahan on, että suurin osa kiinalaisista matkailijoista jatkaa suoraan Helsingistä sinivalkoisin siivin muihin Euroopan kohteisiin. Kiinalainen matkailija voi kuluttaa majoitusyöhön 100 euroa, mutta ostaa silmiä räpäyttämättä luksuskellon 4000 eurolla. Kiinalaiset tarvitsevat myös heidän tarpeisiinsa erikoistuneita matkaohjelmia. Suomalaista ruokaa tulisi osata tarjota houkuttelevammin kiinalaisille.

Finnairin lennot ovat hyvä asia ja Suomella on hyvä sijainti, mutta kiinalaiset täytyy saada ostoksille Suomeen ja majoittumaan täällä!

Maaria Berg SAMK: Yhtä hymyä työkavereideni Sunnyn ja Jingin kanssa työelämäjakson lopussa.

Yhtä hymyä työkavereideni Sunnyn ja Jingin kanssa työelämäjakson lopussa .

Haastattelin myös Jingiä, joka vastaa NSECC-matkatoimiston koulutukseen liittyvien matkojen järjestelyistä Helsingissä. On tärkeää ymmärtää, että Kiinassa on tällä toimialalla kaksi suurta yritystä New Oriental (xin dong fang) ja Mind Bridge (shi ji ming de): Pääosa asiakkaista tulee Kiinasta pääkonttorilta Pekingistä. Matkat liittyvät yleensä koulutus- ja kurssitoimintaan ja yhteistyökumppaneina ovat kohteiden koulutusorganisaatiot. NSECC on erikoistunut tarjoamaan Summer Camp- ja Training-matkoja, eli opiskeluun liittyviä kesäleirejä tai erilaista kurssitoimintaa. Palveluntarjoajiksi tarvitaan isompia paketteja tuottavia yrityksiä ja erilaistettuja palveluja. New Oriental ja Mind Bridge lähettävät heille vaatimukset matkoihin liittyen, joihin perustuen NSECC räätälöi palvelunsa asiakkaan toiveiden mukaisesti. Matkatyypit, joita NSECC järjestää, ovat hallituksen alaiset yritys- tai delegaatiovierailut, oppilaitosvierailut, liikematkat jne.

Summer- ja Winter Camp -matkojen kesto on yleensä 11–13 päivää, sisältäen opiskelua, matkailua, elämyksiä ja kokemuksia matkan teemasta riippuen (koulutus, luonto, urheilu, ruoka…). Jing kannustaa, että Satakunnalla olisi hyvä listata erityispiirteensä ja resurssinsa: Mitä sellaista meillä on, mitä muualla Suomessa ei tarjota, Summer Camp ja Winter Camp -tuotteita ajatellen. Koulutusviennin näkökulmasta tarvitsemme vetovoimaista markkinointimateriaalia saadaksemme kiinalaisia opiskelemaan SAMKille. Meillä voisi olla NSECC:n kanssa yhteisiä tarpeita kansainvälisten koulutusmessujen suuntaan: oppilaitokset tarvitsevat kansainvälisiä verkostoja ulkomaisten opiskelijoiden hankkimisessa, ja kansainväliset verkostot ovat tärkeät myös NSECC:lle. Vuositasolla NSECC tuo Eurooppaan noin 700 opiskelijamatkailijaa Summer Camp -matkoille, ja luku kasvaa joka vuosi.

Tämä blogiteksti onkin hyvä päättää sanoihin – Xie Xie, Zaijien Kylin Travel! Kiitos ja näkemiin Kylin Travel! Shanghaissa ja Changzhoussa tavataan!

Kirjoittaja Maaria Berg on matkailupalvelujen lehtori. Lisää Maarian työelämäjaksosta edellisessä postauksessa.

Matkalla Kiinaan: Yhteistyökumppaniverkostoa kokoamassa

Tutustuin maaliskuussa kiinalaisen matkatoimisto Kylin Travelin toimintaan Helsingissä.

Sain idean hakea opettajan työelämäjaksolle Kylin Travelille matkailun koulutusohjelman Kiina-yhteistyöstä. Se aloitettiin syksyllä 2016 Markku Paukkusen vetämän hankkeen kanssa. Yhteistyön tarkoituksena on edistää kiinalaisten matkailua Satakuntaan sekä Satakunnan ja SAMKin matkailun koulutusohjelman kansainvälistymistä.  Syksyllä 2016 jalkautin Kiina-teeman opintojaksoilleni: Matkailun opiskelijat analysoivat palvelutuotannon ja kiinalaisen matkailijan näkökulmasta, miten kulttuuriosaamista, asiakasymmärrystä ja matkailutuotteita tulisi kehittää, jotta matkailu Kiinasta Satakuntaan kasvaisi. Haastattelimme myös Kylin Travelin Shanghain toimiston päällikköä Yaya Jinxiaa, koska ensimmäinen delegaatiovierailu Changzhoun ystävyyskaupungista Satakuntaan oli juuri Kylin Travelin NSECC-tytäryhtiön järjestämä.

Aktivoimme Satakunnasta matkailuyrittäjäryhmän edustamaan Satakuntaa kanssamme ITB China -messuille ja markkinointitilaisuuteen Changzhoussa.

Satakunnan matkailumarkkinoinnissa keskitymme Changzhoun miljoonakaupunkiin ja läheisessä Shanghaissa järjestettäviin matkailumessuihin. Messukohteeksi valikoitui ITB China Travel Exhibition, joka keskittyy matkailun B2B-markkinoihin, etupäässä matkanjärjestäjätapaamisiin. ITB Shanghai järjestetään ensimmäistä kertaa 10.–12.5.2017. Messuilla edustamme Satakuntaa Visit Finlandin yhteisosastolla. Aktivoimme Satakunnasta matkailuyrittäjäryhmän edustamaan Satakuntaa kanssamme ITB China -messuille ja markkinointitilaisuuteen Changzhoussa. Korsuretket, Lomakeskus Sieravuori, Ali-Ketolan tila, Ahlströmin ruukit, Visit Pori ja Yyterin kylpylähotelli lähtivät mukaan. Taustavoimiksi saimme Jämijärven kunnanjohtaja Kirsi Virtasen, matkailun opiskelijat; SAMKin Changzhoun toimistolle työharjoitteluun lähtevät Sari Palmrothin ja Minna Pennasen sekä Changzhoun toimiston työntekijät Chujun Xiaon ja Hana Guon.

Kylin Travelin toimisto Etelä-Esplanadilla. Kuva Maaria Berg SAMK

Kylin Travelin toimisto Etelä-Esplanadilla.

Matkapakettien jakelukanaviksi tarvitsimme kiinalaisen matkatoimiston, jolla on kontaktit ja osaamista matkojen järjestämisestä Suomeen. Suomessa valmismatkoja voi järjestää vain rekisteröity matkanjärjestäjä. Satakunnassa on vajetta Incoming-toimijoista eli ulkomailta Suomeen suuntautuneista matkanjärjestäjistä ja välittävistä matkatoimistoista, Satakunta ei ole myöskään kovin tunnettu matkailukohde kansainvälisten matkailijoiden keskuudessa. Hakeuduin Kylin Travelille työelämäjaksolle luomaan suhteita ja hankkimaan matkanjärjestäjää ITB China -messuilla markkinoitaville Satakunnan kiertomatkapaketeille. Tarvitsimme toimijan, joka ymmärtää kiinalaisen matkailijan tarpeet ja osaa myydä ne kohderyhmää puhuttelevalla tavalla.

Työelämäjaksoni Kylin Travelilla kesti viikon, 6.–10.3.2017. Sen toimisto sijaitsee Helsingissä Eteläesplanadilla, komeassa, vanhassa rakennuksessa. NSECC- ja Nordic Shine -matkatoimistotoiminnot sijaitsevat toisessa kerroksessa. Ensimmäisessä kerroksessa on terveystuotteita myyvä Health Nutrition myymälä sekä Iittalan, Fiskarsin, Arabian tuotteita sekä Marja Kurjen huiveja ja Miumiun laukkuja edustava myymälä. Samalla viikolla avattiin vastapäiseen Savoyn taloon luksuskellojen myymälä, jossa myydään muun muassa Suunnon kelloja. Esplanadin toisella puolen Kluuvin kauppakeskuksessa sijaitsee kiinalaisia makuja tarjoava Home Taste -ravintola, joka tarjoaa maailman parasta kiinalaista buffeeta monipuolisine ruokalajeineen sekä sushia. Enpä muista yhtään työviikkoa, jolloin olisin syönyt yhtä hyvin! Ravintolassa ruokailivat paitsi Kylinin henkilökunta ja yksi onnellinen samkilainen, työlounaalla käyvät suomalaiset sekä Kylinin kiinalaiset ryhmämatka-asiakkaat. Kätevää! Harva incoming-matkatoimisto Suomessa tarjoaa ydinpalvelujensa lisäksi sekä shoppailu- että ravintolapalvelut asiakkailleen.

SAMK Kiinalainen juttu MaariaBerg bloggaa ravintola

Home Taste -ravintola yhdisti jännittävällä tavalla kiinalaisen makumaailman ja suomalaisen järvimaiseman.

Luonnostelin viikon aikana mm. 4 kiertomatkapakettia Kylin Travelin työntekijöiden kommentteja hyödyntäen: näistä muokkasimme jälkikäteen valmiit paketit messuille lähtevien yritysten kanssa. Viikon aikana opin, että Kiinassa kaikki tehdään isosti, ja matkailuliiketoiminnan mahdollisuudet ovat Suomelle valtavat. Kiinalaiset ovat myös suoria ja hinta–laatu-tietoisia asiakkaita, heille ei pidä tarjota ”sikaa säkissä”. Suusta suuhun markkinointi, tai tässä tapauksessa ”Word of Mouse”, WOM on erittäin tehokas kanava myös Kiinassa.

Viikon aikana opin, että Kiinassa kaikki tehdään isosti, ja matkailuliiketoiminnan mahdollisuudet ovat Suomelle valtavat.

Opin myös, että omassa työssäkin kannattaa välillä heittäytyä: itse heittäydyin kiinalaisen työyhteisön keskelle ja heidän tapaansa tehdä bisnestä – tämä oli minulle mitä parhainta ”kotikansainvälistymistä” ennen toukokuun Kiinan-messumatkaa. Otin myös riskin saadaksemme Kylin Travelista matkanjärjestäjämme: riskinottoa toki helpotti, että työnantajamme suo mahdollisuuden viikon pituiseen työelämäjaksoon. Minut otettiin vastaan lämpimästi, vaikka työntekijät ja johtaja olivat hyvin kiireisiä alkavan sesongin vuoksi.

Suosittelen muitakin kollegoita hakeutumaan työelämäjaksolle oman alansa eksoottisempiin paikkoihin. Tulevaisuus on kansainvälisillä markkinoilla, ainakin matkailussa!

Kirjoittaja Maaria Berg on matkailupalvelujen lehtori. Lisää Maarian työelämäjaksosta seuraavassa postauksessa.

Vauvojen värikylpy ja ulkosuomalaisten Suomi 100

Satakuntaliiton delegaatiossa mukana olleet Satakunnan läänintaiteilijat Marjo Heino ja Karoliina Suoniemi edistivät satakuntalaisen kulttuurin ja taiteen tunnettavuutta sekä tunnustelivat mahdollisuuksia kulttuurin ja taiteen vientiin esimerkiksi Shanghaissa Suomen-lähetystössä, Shanghain alueen suomalaisten yhteisöissä ja Suomi-koululla.

Läänintaiteilijat Marjo Heino ja Karoliina Suoniemi.

Läänintaiteilijat Marjo Heino ja Karoliina Suoniemi.

Erityisesti vauvojen värikylpy herätti suurta kiinnostusta ja sille arveltiin olevan paljon mahdollisuuksia Kiinassa, jossa urbaanit nuoret perheet ovat hyvin kiinnostuneita lasten harrastustoiminnasta. Myös kirjailijavierailuista, mahdollisista käännöksistä sekä näyttelyviennistä keskusteltiin. Tapahtumat tulevat olemaan myös osa Kiinan ulkosuomalaisten Suomi 100 -juhlavuoden ohjelmaa. Läänintaiteilijat jatkavat nyt Suomessa yhteistyötahojen kanssa matkalla syntyneiden ideoiden valmistelua.

Urbaanit nuoret perheet ovat hyvin kiinnostuneita lasten harrastustoiminnasta

Shanghaissa on noin 800 suomalaisen yhteisö ja oma Suomi-koulu. Heidän edustajilleen esiteltiin satakuntalaisen lastenkirjallisuuden lisäksi valtakunnalliseen Suomi 100 -ohjelmaan kuuluvaa 100visio-hanketta, jossa suomalaiset koululaiset tekevät uuden itsenäisyysjulistuksen, vision Suomen seuraavalle sadalle vuodelle. Tähän hankkeeseen kutsuttiin mukaan myös Shanghain suomalaisia koululaisia tarkoituksena vahvistaa heidän sidettä kotimaahansa, ja samalla antaa nuorille mahdollisuus saada äänensä kuuluville. Sama mahdollisuus tullaan 100visio-hankkeen puitteissa tarjoamaan kaikille ulkosuomalaisille koululaisille.

Enemmän delegaation matkasta edellisessä postauksessa.

Koulutusviennille avattiin jälleen mahdollisuuksia Kiinassa – Changzhou-viikko Poriin kesäkuun alussa

SAMK järjesti yhdessä Satakuntaliiton kanssa tammikuun alussa matkan Kiinaan, Changzhouhun. Maakuntajohtajan delegaation mukanaolo oli kiinalaisesta näkökulmasta  katsottuna ystävyysalueena toimimisen kannalta tärkeää. Kiinalaiset olivat erittäin kiinnostuneita Suomen itsenäisyyden juhlavuoden tapahtumista. Satakunnan ystävyysalueena Changzhou haluaa omalta osaltaan olla mukana juhlavuoden vietossa.

Koulutusviennin osalta matka oli tärkeä. SAMKin Kiina-toimisto oli järjestänyt opiskelijatilaisuuden, jossa SAMK esitteli toimintaansa yhdessä toisen asteen oppilaitosten kanssa. Satakunnasta edustettuna oli Sataedu ja Keski-Suomesta Jyväskylän koulutuskuntayhtymä. Kaikkien kolmen organisaation koulutusviennin ensivaiheen tavoitteena on terveydenhuollon ja erityisesti vanhustenhuollon erityisosaamisen vienti, jota esiteltiin laajasti.

Nanjingin vierailulla delegaatiota johti Suomen Shanghain pääkonsuli Jan Wahlberg. Käynnin aikana tavattiin provinssin vanhustenhuollon korkeita virkamiehiä ja keskusteltiin mahdollisuudesta tulla tutustumaan suomalaiseen vanhustenhuoltojärjestelmään. Suomalaiset hyvinvointisektorin yritykset saivat tilaisuuden tutustua kiinalaisiin hoivakoteihin sekä mahdollisuuden keskustella Changzhoun kaupungin vanhustenhuollon vastuuhenkilöiden kanssa.

SAMK järjesti yhdessä Satakuntaliiton kanssa tammikuun alussa matkan Kiinaan, Changzhouhun. Matkalle osallistui Satakuntaliitosta maakuntajohtaja Pertti Rajala, hallintojohtaja Jukka Mäkilä ja Satakunnan Suomi 100-aluekoordinaattori Susanna Virkki, Satakunnan ammattikorkeakoulusta projektipäällikkö Markku Paukkunen, neljän suomalaisen hoivapalveluyrityksen johtoa, kahden toisen asteen oppilaitoksen edustajat sekä Satakunnan läänintaiteilijat Marjo Heino ja Karoliina Suoniemi.

SAMK järjesti yhdessä Satakuntaliiton kanssa tammikuun alussa matkan Kiinaan, Changzhouhun. Matkalle osallistui Satakuntaliitosta maakuntajohtaja Pertti Rajala, hallintojohtaja Jukka Mäkilä ja Satakunnan Suomi 100-aluekoordinaattori Susanna Virkki, Satakunnan ammattikorkeakoulusta projektipäällikkö Markku Paukkunen, neljän suomalaisen hoivapalveluyrityksen johtoa, kahden toisen asteen oppilaitoksen edustajat sekä Satakunnan läänintaiteilijat Marjo Heino ja Karoliina Suoniemi.

Changzhou-viikko Porissa

Matkan aikana käytiin neuvotteluja erityisen Changzhou-viikon järjestämisestä Porissa kesäkuun 2017 alussa. Viikon tarkoituksena on esitellä Changzhoun kulttuuria: musiikkia, tanssia ja kädentaitoja. Satakuntalaisilla on mahdollisuus tutustua lähemmin mm. käsityöosaamiseen, josta yhtenä esimerkkinä on taidekirjonta ja sitä esittelevä näyttely, joka on kiertänyt ympäri maailmaa.

Porissa vierailee samaan aikaan Changzhoun kaupungin virallinen delegaatio Suomi 100 -teemalla. Tavoitteena on samalla käydä neuvotteluja Satakunnan yrityselämän edustajien kanssa ja kaikin tavoin syventää yhteistyötä. Tästä neuvoteltiin myös Shanghaissa Suomen pääkonsulaatissa, josta luvattiin apua ja tukea sekä viikon että taidekäsityönäyttelyn järjestelyissä. Viikon toteutuminen varmistuu maaliskuun 2017 alussa.

Matkalle osallistui Satakuntaliitosta maakuntajohtaja Pertti Rajala, hallintojohtaja Jukka Mäkilä ja Satakunnan Suomi 100 -aluekoordinaattori Susanna Virkki, Satakunnan ammattikorkeakoulusta projektipäällikkö Markku Paukkunen, neljän suomalaisen hoivapalveluyrityksen johtoa, kahden toisen asteen oppilaitoksen edustajat sekä Satakunnan läänintaiteilijat Marjo Heino ja Karoliina Suoniemi.

Lue lisää taiteellisesta osuudesta seuraavassa postauksessa.

Mutkia matkassa

”Menee se viisaskin vipuun”, sanottiin ennen. Ja näin oli tällä kertaa kokeneen Kiina-kävijän vuoro kompastua. (Selvyyden vuoksi todettakoon, että en itseäni järin ”viisaana” pidä, mutta ei se sananlasku kaiketi ihan sitä sananmukaisesti tarkoitakaan.)

Kaikki olikin kunnossa siihen saakka kun tultiin Shanghai Pudongin lentokentän passitarkastukseen. Sen jälkeen ei ollut mikään kunnossa.

Tuplaviisumin voimassaoloa oli lyhennetty entisestä puolesta vuodesta kolmeen kuukauteen. Helsingissä lennolle lähdössä nuori virkailija rypisti otsaansa viisumin kohdalla, mutta vanhempi virkailija yhdessä minun kanssani oli sitä mieltä, että kaikki on ok. Kaikki olikin kunnossa siihen saakka kun tultiin Shanghai Pudongin lentokentän passitarkastukseen. Sen jälkeen ei ollut mikään kunnossa. Viisumiton mies vietiin syrjään ja siitä alkoi armoton ähellys. Pahimmillaan uhkana oli lähettää hajamielinen ukko seuraavalla lennolla takaisin koto-Suomeen.

Mukana ollutta vierailijaryhmää oli bussi vastassa, ja ei kun muut autoon ja kohti Changzhouta ja minä selvittämään mahdollisuuksia. Siellä istuin ja odottelin asian etenemistä. Edessä oli kaksi vaihtoehtoa. Jos saadaan viisumi kuntoon Changzhoun Foreign Affairs Officen myötävaikutuksella, niin päästään vähällä ja tulee vain muutaman tunnin viive. Jos ei, on tehtävä mutka Hongkongin kautta. Sieltä saa viisumin suurin piirtein heti ja pääsee lennolla suoraan lähelle Changzhouta.

Taas opittiin yksi pala kiinalaista byrokratiaa: meidän kohdekaupunkimme on Jiangsu-provinssissa ja passiasioista vastaa Kiinan rajavalvonta. Provinssilla ei ole ”valtaa” sinne, se voi ainoastaan antaa suosituksia. Niinpä sitten päivän mittaan käytiin taustalla keskustelua hajamielisen ukkelin matkan tärkeydestä – kuulemma yllättävänkin korkean tason suosituksia saatiin asian tueksi. Lopulta pitkän hiljaisuuden jälkeen alkoi tapahtua: näkyviin ilmestyi kaksipyöräisellä ”segweillä” kaahaava viranomainen, joka ajeli edestakaisin tiskin ja ”backofficen” välillä, otettiin passikuvat ja rahat ja siinä se lopulta oli uunituore viisumi passin sivulla.  Lopputulos oli siis hyvä ja täällä sitä ollaan Changzhoussa, jopa samana päivänä kuin oli tarkoitus.

Kohta kun asiaa alettiin selvittämään Visa Deskissä, paikalle ilmestyi Finnairin kiinalainen virkailija ”Ben” – en tiedä mistä hän oli tiedon saanut asiasta.

Mutta taas oli tilaisuus kokea se, kuinka ystävällisiä kiinalaiset ovat ja palvelu pelaa. Kohta kun asiaa alettiin selvittämään Visa Deskissä, paikalle ilmestyi Finnairin kiinalainen virkailija ”Ben” – en tiedä mistä hän oli tiedon saanut asiasta. Hän oli melkein koko ajan vieressä ja selvitteli asiaani. Kaiken kukkuraksi hän ilmestyi myöhemmin päivällä kahden vesipullon kanssa ja kysyi olisiko lounaan aika. Nälkä rehellisesti sanottuna vähän jo oli, ja kohta tuotiin burgeria lounaaksi. Parin tunnin päästä seuraava Finnairin virkailija tuli tuomaan pussillisen suklaata ja lisää vesipulloja. Changzhousta oli kantautunut heille viesti, että tämän henkilön sokeritasapainosta täytyy pitää huolta ja appelsiinituoremehu on siihen hyvä – suklaa ajoi saman asian. Suorastaan liikuttavaa huolenpitoa, ei voi muuta sanoa!

SAMKin maali Kiinassa

Kiina on kohteena ja tähtäin edelleen vahvasti Changzhoussa. Siinä kaupungin ympärillähän on 80 miljoonaa ihmistä Changzhoun 5 miljoonan lisäksi, joten kohdemarkkina on riittävän iso.

Kesällä promottiin SAMKia neljässä lukiossa.

Tarinaa viedään eteenpäin kahden henkilön voimin joulukuussa.Harri Ketamo, itämaisten kamppailulajien osaaja ja verraton markkinointimies lähtee sinne SAMKia promoamaan. Toivottavasti Harri selviää koitoksesta erityistaitojensa avulla: itämaisten lajien harrastaminen tuo väistämättä ymmärrystä näihin itäisiin kulttuureihin. Kaveriksi Harrille lähtee viestinnän osaaja Elina Valkama, viestintä kun on yksi ratkaiseva aihealue tässä koko ponnistuksessa.

Mikä mahtaa oikeastaan olla suurin haaste tässä koko promotarinassa? Taitaa yksinkertaisesti olla kysymys vain toisen ja meille vielä vieraan kulttuurin erityispiirteiden tunnistamisesta ja niihin vastaamisesta. Me kyllä tiedämme SAMKin vahvuudet ja mikä on hyvää Suomessa, Satakunnassa, Porissa ja niin edelleen. Mutta mutta… ei se riitä, että me sen itse tiedämme. Se pitää osata paketoida sellaiseen pakettiin, että kiinalaisen nuoren lukiolaisen mieli avautuu näkemään kaikki hyvät puolet SAMKista. Ja vielä tärkeämpää on se, että kiinnostuneen nuoren vanhemmat tulevat siihen tulokseen, että juuri tuonne kaukaiseen Suomeen haluamme nuoremme lähettää. Siinä tarvitaan tietoa Suomesta.

Juuri nyt taitaa meillä olla kädessämme valttikortit maailman outojen tapahtumien vuoksi. Ei taida herra Trumpin vuoksi USA olla kovin kovassa huudossa juuri nyt Kiinassa. Brexit saattaa aiheuttaa tiettyä epävarmuutta Iso-Britanniaan suuntaavien kiinalaisten suunnitelmille. Entäpä Saksa, taitavat uutiset suuresta pakolaisten määrästä ja sen aiheuttamasta epävarmuudesta olla osaltaan vaikuttamassa tiettyä epävarmuutta kiinalaisten mielissä. Uskokaa pois, kiinalaiset seuraavat maailman tapahtumia tarkkaan ja edellä mainitut seikat ovat taatusti siellä tarkkailun alla.

Mutta, auvoisa Suomi on edelleen se sama turvallinen, luotettava ja luonnollinen paikka suunnata opintielle. Meillä on edelleen kiinalaisten mielestä paras koululaitos maailmassa.

Onnea siis ponnisteluun Harri ja Elina ja tietenkin oma kiinalaisemme Eva, jota ilman Kiinan valloitus olisi astetta vaikeampaa!

Liikuntaa lukiossa. Kirjoittaja rivissä.

Liikuntaa lukiossa. Kirjoittaja osallistuu.

Kaksoistutkintoterveisiä Kiinasta

Viime perjantaina tehtiin Changzhoussa, Kiinassa SAMKin historiaa.

Osaamisaluejohtaja Tuula Rouhiainen-Valo SAMKista ja Vice Dean Wang Liqun, School of Pharmaceutical Engineering & Life Science, School of Nursing, allekirjoittivat kaksoistutkintosopimuksen. Sopimus on laatuaan kolmas koko ammattikorkeakoulumme historiassa (aiemmat liiketalouden sopimuksia eurooppalaisten kumppanien kanssa). Kaupunginjohtaja Aino-Maija Luukkonen sekä Changzhou Universityn Vice President Kuiqing Chen olivat todistamassa tätä hetkeä ja me muut: kansainvälisten asioiden päällikkö Ari-Pekka Kainu, Eva ja harjoittelija Janie myhäilimme myös tyytyväisinä taustajoukoissa.

Sopimuksen allekirjoittivat osaamisaluejohtaja Tuula Rouhiainen-Valo SAMKista ja Vice Dean Zhang Yue, School of Pharmaceutical Engineering & Life Science, School of Nursing. Taustalla SAMKin Kiinan-toimiston harjoittelija Janie, Eva, Ari-Pekka Kainu, kirjoittaja itse, kaupunginjohtaja Aino-Maija Luukkonen sekä Changzhou Universityn Vice President Kuiqing Chen.

Sopimuksen allekirjoittivat osaamisaluejohtaja Tuula Rouhiainen-Valo SAMKista ja Vice Dean Wang Liqun, School of Pharmaceutical Engineering & Life Science, School of Nursing. Taustalla SAMKin Kiinan-toimiston harjoittelija Janie, Eva, Ari-Pekka Kainu, kirjoittaja itse, kaupunginjohtaja Aino-Maija Luukkonen, Changzhou Universityn Vice President Kuiqing Chen, kv-osaston johtaja Chen Ying sekä apulaisjohtaja David Du olivat todistamassa tätä hetkeä.

Työtä moinen sopimus vaatii, itse asiassa uskomattoman paljon. Kiinalaiseen tapaan sopimusta rukattiin aina vain enemmän detaljitasolle, kunnes aika loppui ja peli oli pantava poikki. Ja hyvähän siitä tuli. Kaikki mitä olisi vielä tehty, olisi ollut turhaa viilausta ja varmistelua. Työ ei tähän lopu, vaan vasta alkaa. Aika näyttää, kuinka tehokasta meidän työmme täällä Kiinassa on ja löytyykö opiskelijoita.

Melkein uskaltaisi sanoa, että ilman meidän Kiina-toimistoamme ei tässä oltaisi. On siis osattu katsoa tulevaisuuteen, kun panostuksia on tehty.

Kiina kutsuu taas uusia samkilaisia aloittamaan matkaa tulevaisuuteen!

Porin kaupunginjohtaja Aino-Maija Luukkonen ja Changzhoun vice mayor Fang Gu

Porin kaupunginjohtaja Aino-Maija Luukkonen ja Changzhoun vice mayor Fang Gu.